Euroopan unionin rakennerahastorahojen käytön valvonta keskitetään valtiovarainministeriöön, alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) kertoo. EU edellyttää rahasto-ohjelmien sisäisen valvonnan ja tarkastuksen nykyistä parempaa koordinaatiota. Tähän asti Suomessa EU-tukien tarkastustoiminta on hajaantunut useille eri viranomaisille. Valvonnan uudelleen järjestelyt pohjautuvat valtioneuvoston controller Tuomas Pöystin tekemään Lisää ryhtiä kansalliseen rakennerahastohallintoon -selvitykseen.
Nykyisellä rahoituskaudella on ilmennyt useita väärinkäytöksiä ja petoksia EU-tukien käytössä.
Valtiovarainministeriöön perustettava tarkastusyksikkö valvoisi EU:lta tulevan 1,5 miljardin euron tukipotin käyttöä. Kansallista rahoitusta on tulossa todennäköisesti saman verran, joten koko potti on vuosina 2007--2013 noin kolme miljardia euroa. Yksikkö ulkoistaisi tarkastustehtävät auktorisoiduille tilintarkistustoimistoille.
Vahvan aluepolitiikan aika ei ole ohi
Finlandia-talolle oli tiistaipäiväksi kokoontunut maakuntaliittojen, TE-keskusten ja kuntien vaikuttajia opiskelemaan EU:n uuden ohjelmakauden alue- ja rakennepolitiikkaa.
Ministeri Manninen vakuutti, että vahvan aluepolitiikan aika ei ole ohi. "Kaikkein suurimmat aluekehityksen haasteet yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ovat niillä alueilla, jossa kehitys syystä tai toisesta tökkii. Tällaisia alueita ovat Itä- ja Pohjois-Suomen ohella Etelä- ja Länsi-Suomen rakennemuutos- ja syvän maaseudun maakunnat ja seudut."
Manninen ei voinut aamupäivällä esitellä lopullista EU-varojen jakoa, josta hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä on vääntänyt jo pitkään kättä. Manninen raotti maakunnan väelle tulevaa rahoitusjakoa, josta lopulliset ratkaisut tehtiin illalla.
Keskusta ja SDP ovat kiistelleet, miten varat jakaantuvat Euroopan aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston kesken.
Keskusta halusi mahdollisimman suuren potin aluekehitysrahastoon, koska ne päätetään ja käytetään jatkossakin alueellisesti. SDP liputti vahvemmin sosiaalirahaston puolesta. Sosiaalirahaston varoista puolet kohdennetaan alueellisesti, puolet kansallisesti. SDP halusi suuremman osan niistä kansalliseen päätösvaltaan.
Demarit ovat kantaneet huolta läntisen ja eteläisen Suomen rakennemuutospaikkakunnista, kun taas keskusta halusi kohdistaa varoja enemmän pohjoiseen.
EU-ohjelmatyötä ohjaava strategia on valmistunut valtiosihteeri Antti Mykkäsen (kesk.) johtamassa työryhmässä. Mykkänen vakuutti, että strategialla pystytään vastamaan kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun sekä ennakoimaan ja reagoimaan maailmantalouden muutoksiin.
EU-varoja ei pidä roiskia
Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin (sd.) varoitteli, ettei väheneviä EU-varoja roiskittaisi hätäpäissään ihan minne tahansa. Hän vetosi, että alueilla mietittäisiin tarkoin varojen kohdentamista.
Wallin kehui, että kuluvalla kaudella sosiaalirahaston tuella pitkäaikaistyöttömyys on saatu vähenemään.
Sosiaalirahaston voimavaroja on tarkoitus kohdentaa rakennemuutospaineissa oleviin yrityksiin ja työyhteisöihin.
Wallin patisti huolehtimaan työorganisaatioista ja edistämään työmarkkinoilla pysymistä, koska kaikki alueet kärsivät työvoiman suuresta vaihtuvuudesta. "Jos alueella ei ole työvoimaa, niin yritykset eivät investoi sinne."
Merikosken kalatie, Pohjoinen Elokuva- Mediakeskus POEM sekä Iin Micropolis ovat EU-rahoitteisista hankkeita Oulun seudulla. Sami Juottonen tarkistaa kuvassa piikiekkoa.