Suomessa – kuten muuallakaan Euroopan unionissa – globalisaatio ei ole kohdellut kaikkia alueita tasavertaisesti.
Toiset alueet ovat hyötyneet kansainvälisen vuorovaikutuksen kasvusta ja kiihtymisestä, kun taas toisilla on edelleen vaikeuksia sopeutua muutoksiin, irtautua hiilestä ja kehittää innovointikykyä, digitalisoitumista ja osaamista, joita globaalissa taloudessa selviytyminen edellyttää.
Euroopan komission erityisen huomion kohteena ovat olleet alueet, jotka kokevat jääneensä jälkeen globalisaation tuomissa nopeissa muutoksissa.
EU auttaa näitä alueita laatimaan kestävää taloudellista kehitystä koskevia strategioita, määrittämään kilpailuvahvuuksiaan, muodostamaan kumppanuussuhteita toisten alueiden kanssa ja ennen kaikkea luomaan työpaikkoja paikalliselle väestölle.
Itä- ja Pohjois-Suomen alue on mukana viime vuonna käynnistetyssä hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea elinkeinojen murrosta kymmenellä EU:n alueella. Itä- ja Pohjois-Suomen työttömyysaste on selvästi koko maan tasoa korkeampi.
Toisaalta alueella on runsaasti vahvuuksia, joita se voi hyödyntää esimerkiksi metsäbiotalouden, terveyden, hyvinvoinnin ja matkailun aloilla sekä eräillä perinteisillä teollisuudenaloilla. Näihin toimialoihin investoidaan vuoteen 2020 mennessä 307,5 miljoonaa euroa EU-rahaa.
Komission asiantuntijat ovat hankkeen puitteissa pohtineet yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa, millaisia edistystä haittaavia ongelmia kymmenellä kohdealueella on esimerkiksi innovointikyvyssä tai investointeja haittaavissa sääntelyn esteissä. Varsinaisena tavoitteena on kuitenkin ollut ratkaisujen etsiminen.
Itä- ja Pohjois-Suomessa tarvetta on esimerkiksi avoimien innovointijärjestelmien tukemiselle.
Avoimella innovointijärjestelmällä tarkoitetaan tilannetta, jossa yritykset eivät tukeudu vain omaan tutkimus- ja kehitystoimintaansa, vaan hyödyntävät myös yliopistojen tai vaikkapa yrityshautomoiden tai joukkoistamisen tuottamia innovaatioita.
Alueella on syytä kehittää myös pienyritysten rahoitusmekanismeja. Alueiden murrosprosesseja tukevasta hankkeesta onkin myönnetty Itä- ja Pohjois-Suomeen 300 000 euron EU-tuki pilottiohjelmalle, jolla tuetaan metsä- ja puutuoteteollisuuden ylimaakunnallisia innovaatioita.
Hanke ilmentää mielestäni oivallisesti EU:n parasta osaamista aluepolitiikassa: sillä tuetaan alueiden toimintakykyä ja annetaan niille menestyksen avaimia.
Koheesiopolitiikka, eli rakenne- ja aluepolitiikka, on Euroopan unionin tärkein investointiväline, jonka kautta unioni tukee kaikkia alueitaan myös seuraavalla kymmenvuotiskaudella.
Komissio onkin ehdottanut, että Suomessa koheesiopolitiikasta varataan innovaatioihin, pienyrityksiin ja kansalaisten hyvinvointiin tehtäviin investointeihin vuosina 2021–2027 kaikkiaan 1,8 miljardia euroa.
Corina Cretu
aluepolitiikasta vastaava komissaari
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.