Suomi on saanut parin kuukauden sisällä yli 300 miljoonaa euroa EU:n investointirahoitusta energiahankkeisiin.
Tuet tulevat tarpeeseen. Niillä monipuolistetaan Suomen energiamarkkinoita.
Suomen energiapolitiikka on EU:n toimenpiteiden ansiosta tuntuvassa muutoksessa, vaikka siirtymää vanhasta järjestelmästä uuteen on ollut vaikea hahmottaa.
EU-komissio on kevään ja kesän aikana päättänyt rahoittaa Suomen kaasumarkkinoiden muutosta sekä vähäpäästöisempää polttoainetuotantoa ja kuljetusta.
EU toimii investointiohjelmansa mukaisesti hätistelemällä sijoituksia liikkeelle eli antamalla tuntuvaa työntöapua julkiselle ja yksityiselle rahoitukselle.
Esimerkiksi kevään ja kesän aikana EU-komissio on myöntänyt Suomelle yli 300 miljoonaa euroa tukirahaa energiahankkeisiin.
Keväällä EU suuntasi suomalaisille yrityksille energiaturvallisuutta parantavan Verkkojen Eurooppa -ohjelman rahoitusta yli 40 miljoonaa euroa.
Pohjois-Suomen kannalta ohjelmaan liittyy Raahen satamaa koskeva Bothnia Bulk -hanke, jossa kehitetään energiaa säästävää, vähäpäästöistä laivausketjua kuivabulkkirahdille.
Heinäkuun puolivälissä EU-komissio ohjasi 187,5 miljoonaa euroa tukea Balticconnector-kaasuputkelle.
Työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) totesi tuoreeltaan, että ilman EU-rahaa kaasuhanke olisi jäänyt toteutumatta. Tuki on 75 prosenttia kokonaiskustannuksista, ja se on samalla strateginen sijoitus EU:lle. Tavoite on luoda yhteiset energiamarkkinat Eurooppaan.
Uusi maakaasuputki yhdistää Suomen Baltian kautta Euroopan kaasumarkkinoihin. Balticconnector valmistuu neljässä vuodessa.
Kaasuputki päättää Suomen yksipuolisen kaasuriippuvuuden. Kun energian tuonti ja markkinat monipuolistuvat tulevina vuosina, Suomi on huomattavasti riippumattomampi yhden toimittajan tuontikaasusta.
Tällä hetkellä maakaasua tuodaan ainoastaan Venäjältä, mikä on koettu hankalaksi huoltovarmuuden kannalta.
Muutama päivä maakaasuinvestoinnin jälkeen komissio päätti rahoittaa Kemiin suunnitteilla olevaa biojalostamoa 88,5 miljoonalla eurolla.
Investointituki oli alunperin luvattu Vapolle, joka luopui Kemin-jalostamon rakentamisesta pari vuotta sitten. Komissio siirsi summan nykyiselle toimijalle, kiinalaiselle Kaidille.
Yhtiö neuvottelee parhaillaan muiden rahoittajien kanssa. Kaidin suomalaisjohdon mukaan EU:n usko hankkeeseen helpottaa rahoituskierrosta. Lopullinen investointipäätös on luvattu tehdä vuoden loppuun mennessä.
Biojalostamo on suuri investointi Suomen oloissa. Kokonaiskustannus on noin miljardi euroa.
Näin mittavalla hankkeella olisi toteutuessaan merkittävä työllistävä vaikutus koko Pohjois-Suomeen niin rakentamisaikana kuin tuotannon käynnistyttyä.
Kemin biolaitos varmistaisi osaltaan, että Suomessa on mahdollista valmistaa ja käyttää entistä enemmän biopolttoaineita. Se helpottaa Suomen kovien kasvihuonepäästötavoitteiden toteutumista.