Euroopan unioni onnistui varhain juhannuspäivänä löytämään kompromissin uudistetusta perussopimuksesta, mikä lopettaa pari vuotta jatkuneen lamaannuksen tilan unionissa. Jos sopua ei olisi löytynyt, EU olisi syöksynyt arvaamattomaan kriisiin. Uuden sopimuksen myötä EU:n päätöksenteko helpottuu ja poliittinen johto vahvistuu.
"Jos emme olisi saavuttaneet tätä tänään, olisimme päätyneet tuhoisaan tilanteeseen. Sillä monet olisivat tunteneet, että heitä painostettiin liikaa", sanoi Saksan liittokansleri Angela Merkel selvästi tyytyväisenä yön lehdistötilaisuudessa.
Seuraavan puheenjohtajamaan Portugalin tehtävä on järjestää syksyn aikana hallitusten välinen konferenssi, jossa käytännön yksityiskohdat hiotaan valmiiksi. Valtioiden ja hallitusten päämiesten on määrä hyväksyä tulos syksyn huippukokouksessa.
Ratifiointiprosessin jälkeen uudistetun sopimuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2009 ennen kesän alussa pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja.
Presidentti ja "ulkoministeri" keulakuviksi
Nyt saavutettu sovintoratkaisu pohjautuu perustuslaillisessa sopimuksessa tehtyihin ratkaisuihin. EU:lle tulee uusi presidentti, joka korvaa nykyisen puolen vuoden puheenjohtajuuden, joka kiertää maiden kesken. Eri vaiheissa presidentiksi on useaan otteeseen veikattu Britannian pääministerin tehtävät jättävää Tony Blairia.
EU saa "ulkoministerin", mutta nimike jouduttiin vaihtamaan Britannian vaatimuksesta. Nimitystä "ulkopolitiikan korkea edustaja" kantaa jo nykyään neuvoston ulkopolitiikan koordinoija Javier Solana. Nimitys sisältää tulevaisuudessa sekä Solanan että ulkosuhdekomissaarin toimet. EU saa myös oman diplomaattikunnan, joka muodostuu nykyisistä edustustoista.
Toimielimiä koskevaan uudistukseen kuuluu myös se, että komission koko pienenee. Tällä hetkellä jokaisella maalla on yksi komissaari. Uudistuksen myötä komission koko pienenee kahteen kolmasosaan jäsenmaiden määrästä. Jäsenmaiden välillä noudatetaan tiukkaa rotaatiota komissaareja valittaessa.
Puola viivyttää päätösuudistusta
Päätöksenteossa siirrytään enemmän yhteispäätösmenettelyyn. Laajentuneen unionin päätöksentekoprosessia on yksinkertaistettava, jotta päätöksiä saataisiin yleensäkin aikaan. Oikeus- ja sisäasiat siirtyvät yhteispäätösmenettelyyn, eivätkä siis enää vaadi yksimielisyyttä. Britannialle myönnettiin poisjäänti oikeus- ja poliisiyhteistyöstä.
Puola piti kiinni viimeiseen saakka kannastaan ja vaati itselleen enemmän äänivaltaa kuin aikaisemmin oli neuvoteltu perustuslaillisen sopimuksen yhteydessä. Puola taipui sitkeiden neuvottelujen jälkeen siihen, että päätöksenteossa tarvittava kaksoisenemmistö tulee voimaan vasta 2014, mutta jäsenmailla on mahdollisuus pyytää nyt voimassa olevien sääntöjen käyttöä kevääseen 2017 saakka.
Nyt tehdystä kompromissista huolimatta kukaan ei voi taata sitä, etteikö sama taistelu olisi edessä jälleen kymmenen vuoden kuluttua. Jos Kaczynskit ovat edelleen vallassa Puola voi vaatia käytännössä aina vanhan säännön käyttämistä.
Merkel uhkasi yöllä eristää Puolan ja jatkaa hallitusten välisen konferenssin valmistelua ilman Puolaa. Huippukokouksen epäonnistumisen estämiseksi Ranskan uusi energinen presidentti Nicolas Sarkozy ja Britannian pääministeri Tony Blair ryhtyivät välittämään äänivaltakiistassa, ja lopulta aamuyön tunteina sovinto saatiin aikaiseksi.
Sarkozy myönsi, että epäonnistuminen oli lähellä.
Blairin vaatimukset helposti läpi
Tony Blair sai käytännössä omat vaatimukset läpi. Blairin oli vältettävä kaikkea perustuslakiin viittaavaa, koska sopimus olisi ollut vietävä kansanäänestykseen. Aikaisemmin poliittisesti hyväksytty perusoikeuskirja on uuden sopimuksen myötä myös laillisesti sitova. Britannia sai tässäkin kohdassa poikkeuksen. Se pelkäsi, että EU:n laki ulottuu sen työ- ja sosiaalilainsäädäntöön.
Kokouslähteiden mukaan Suomi ja Belgia pitivät kiinni tiukasti siitä, että perusoikeuskirjasta tulee sitova.
Jo etukäteen oli ilmeisen selvää, että Britannian vaatimukset menevät läpi, koska sillä on jo perinne jäädä pois tietyistä yhteisistä poliitikoista. Päinvastoin kuin Puolan vaatimukset Britannian vaatimukset eivät kohdistuneet suoraan päätöksenteon ytimeen.
