Terrorismi on rantautunut Eurooppaan ja Suomenkin nurkille. Iskut voidaan estää paremmin yhteistyöllä kuin uusilla virastoilla ja virkamiehillä.
Suomalaiset heräsivät lintukodon rauhasta, kun kaksi liikemiestä ammuttiin autoon Bagdadissa. Molemmat olivat kokeneita Irakin-kävijöitä, jotka tiesivät riskit kuten koko suomalainen liikemiesvaltuuskuntakin. Irak on kuitenkin ajautunut sellaiseen väkivaltakierteeseen, että mitä tahansa voi tapahtua kenelle tahansa.
Murhien syy tuskin oli miesten kansalaisuus. Irakissa viha miehittäjiä kohtaan on niin voimakasta, että kaikkia ulkomaalaisen näköisiä jahdataan. On mahdollista, ettei tulitus ilmeisesti ollut sattuma ja että miehiä seurattiin. Heidän ei tiedetty olevan suomalaisia, vaikka sekään tieto tuskin olisi pysäyttänyt sala-ampujia. Tärkeintä Irakissa näyttää olevan saada aikaan niin suuri kaaos, että se pakottaisi miehittäjät vetäytymään.
Liikemiesten surma sattui vain runsas viikko Madridin verilöylyn perään. Tapausten jälkeen on selvää, ettei Eurooppa eikä myöskään Suomi ole turvassa terrorismilta. Näin on siitä huolimatta, ettei Suomeen kohdistu välitöntä terrorismin uhkaa.
Espanjan poliittisten jälkiseurausten nojalla terroristit saattavat päätellä, että demokratioiden päätöksiin voidaan vaikuttaa uhkailulla. Tällaista viestiä ei voida antaa, vaan EU:n on otettava terrorismin uhka entistä vakavammin. Euroopassa terrori-iskuja Yhdysvaltoihin pidettiin ilmeisesti liian herkästi vain amerikkalaisten ongelmana. Espanjan iskut ja suomalaisten surmat Bagdadissa osoittavat, että viattomuuden aika on Euroopassakin ohi.
Unioni onkin saanut uutta puhtia. Ei silti riitä, että EU yrittää ratkaista terrorismin uhkaa palkkaamalla uusia virkamiehiä ja perustamalla uusia byrokraattisia toimielimiä. EU:n sisä- ja oikeusministerit ovat esittäneet huippukokoukselle, että ulkopoliittisen edustajan alaisuuteen perustettaisiin terrorismin vastaisesta toiminnasta vastaavan johtajan toimi. Unionille on myös esitetty omaa tiedustelupalvelua, vaikka Europol on olemassa. Ministerineuvoston alainen Europol on keskittynyt torjumaan erityisesti terrorismia ja kansainvälistä rikollisuutta, mutta tiedusteluorganisaatiot eivät luota siihen. Ne pelkäävät neuvoston poliittista valvontaa ja tietovuotoja.
Virkamiehiä ja toimielimiä EU:lla on aivan riittäviin. Tärkeintä olisi vahvistaa Europolia niin, että sen toimintaan myös luotettaisiin. Suurilla mailla on tehokkaat tiedusteluorganisaatiot, mutta tietoja ei vaihdeta. Terrorismia ei nujerreta turhalla salailulla. Nyt viisi suurta maata on lähdössä omille teilleen ja keskittyy antamaan tiedustelutietoja vain toisilleen. Sooloilua perustellaan sillä, että on 50 sisä- ja oikeusministerin voimin on vaikea saada mitään aikaan.
Kehitys voi johtaa jopa siihen, että unioniin syntyy uusi ydin. Pienten maiden kannalta se ei olisi suotavaa. Eriseuraisuus vähentäisi unionin tehokkuutta myös terrorismin vastaisessa työssä. Terrorismitaistelu on yhteinen tavoite, johon päästään sitä paremmin, mitä sujuvammin turvallisuusviranomaisten tietovaihto toimii.
EU-johtajat pitävät huippukokouksen Brysselissä torstaina ja perjantaina. Tällä kertaa presidentti Tarja Halonen ei osallistu kokoukseen, vaikka niin ehdittiin alustavasti jo sopia. Kokousta sävyttää terrorismi. Huippukokouksen ehkä tärkein päätös on ottaa terrorismia koskeva solidaarisuuslauseke jo nyt käyttöön, vaikka perustuslakia ei vielä ole hyväksytty. Päätös on tarpeen, viestittäisihän se terroristeille yhtenäisestä ja päättäväisestä EU:sta.