EU-maiden johtajat haluavat, että Eurooppaan luodaan kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa vuosittain. Kunnianhimoinen tavoite hyväksyttiin yksimielisesti perjantaina päättyneessä huippukokouksessa Brysselissä.
Komeasta tavoitteesta huolimatta kilpailukykyyn keskittynyt huippukokous jäi kuitenkin anniltaan vähäiseksi. EU-maat eivät esimerkiksi vastanneet kovinkaan tarkasti siihen, miten uudet työpaikat käytännössä aiotaan luoda.
"Täällä ei ole mitään uutisoitavaa, ellette te toimittajat halua meidän julistavan sotaa Ranskalle", Italian pääministeri Silvio Berlusconi vitsaili uutistoimisto Reutersin mukaan.
Kiista erityisesti Ranskan harjoittamasta kansallisten etujen suojelusta varjosti pahoin koko huippukokousta. Päällisin puolin jäsenmaat onnistuivat kuitenkin pitämään rivinsä koossa.
Lopputulos oli käytännössä se, että kokouksessa ei juuri riidelty, mutta samalla jäsenmaat eivät myöskään neuvotelleet syvällisemmin mistään aidosti vaikeista aiheista.
Pinnan alla kyteviä jännitteitä kuvasi osaltaan se, että Ranskan presidentti Jacques Chirac marssi torstaina hetkellisesti ulos kokoussalista. Chirac suuttui siitä, että eurooppalaisen työnantajajärjestön ranskalainen johtaja kehtasi puhua kokouksessa englanniksi.
"Olin syvästi järkyttynyt", Chirac kommentoi jälkeenpäin.
Vanhanen valoi uskoa yhteistyöhön
Suomen pääministeri Matti Vanhanen joutui kokouksen jälkeen perustelemaan toimittajille, miksi kokous ylipäätään kannatti järjestää. Vanhasen mielestä kokous oli menestys, koska jäsenmaat pääsivät poliittiseen sopuun palvelujen kaupan rajatusta vapauttamisesta. Niin sanottu palveludirektiivi yritetään nyt saada nopeasti läpi kutakuinkin siinä muodossa, jossa EU-parlamentti sen helmikuussa jo hyväksyi.
EU-parlamentti rajasi osaltaan useita aloja vapauttamisen ulkopuolelle. Kriitikkojen mukaan koko laki uhkaa näin jäädä torsoksi. Lain puolustajien mukaan kyseessä on kuitenkin kelvollinen kompromissi.
"Nyt näyttää siltä, että laki saadaan läpi tavalla, jonka eri osapuolet pystyvät hyväksymään", Vanhanen sanoi.
Vanhasen lisäksi useat muutkin johtajat vakuuttivat olevansa tyytyväisiä kokoukseen.
"Olemme menossa oikeaan suuntaan", Britannian pääministeri Tony Blair sanoi.
Usko pahoin koetuksella
Usko EU:n yhteisiin kilpailukykytavoitteisiin on ollut koetuksella jo vuosia. Vuonna 2000 unioni käynnisti niin sanotun Lissabonin prosessin, jonka tavoitteena oli muun muassa tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin talous vuoteen 2010 mennessä.
Vuosilukutavoite pudotettiin myöhemmin vähin äänin. Myös monista muista hankkeeseen liittyneistä työpaikka- ja kasvutavoitteista ollaan pahoin jäljessä. Yhä uusien tavoitteiden lisääminen prosessiin epäilyttikin huippukokouksessa monia maita.
"Me kannatamme selviä tavoitteita, mutta meillä on niitä nyt jo riittävästi. Unionin pitäisi keskittyä niihin", Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen huomautti.
Viime aikoina EU-yhteistyötä ovat lisäksi kolhineet paitsi perustuslakihankkeen kaatuminen, myös kansallisen itsekkyyden nousu jäsenmaissa. Varsinkin perustuslakiriita painaa yhä unionia.
"Asioita ei korjata yhdessä päivässä", puheenjohtajamaa Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüssel myönsi.