Vaikka Kuusamon Poroteurastamon jätteestä huomattava osa meneekin tarhakettujen ja -karhujen eineeksi, sitä jää paljon pelkäksi jätteeksikin. Tulevaisuudessa suolien rahtaaminen kaatopaikalle kuitenkin loppuu, sillä vuoden 2005 alussa voimaan tuleva jätelaki edellyttää niiden esikäsittelyä.
Myös säiliöihin varastoiduille verelle pitäisi keksiä jatkokäsittelytapa.
Teurastamon esimies Heikki Härmä tuumii lain vaatimuksista kehkeytyneen osakkaille kosolti miettimisen aihetta. Oman jätteenkäsittelysysteemin kehittämistä on ehditty pohtia, mutta parempana ratkaisuna hän pitää eri tahojen yhteistyönä toteutettavaa kompostikenttää. Alustavia keskusteluja hankkeen tiimoilta on jo käyty kaupungin kanssa.
Härmän mukaan jätemaksut ovat jo nykyisellään iso rasite osakaspaliskunnille - vanhassa rahassa kymmeniä tuhansia markkoja vuosittain - ja jatkossa niiden tiedetään yhä nousevan kunnilta perittävän jäteveron kasvun vuoksi.
Jätteen käsittelylle on yritettävä löytää mahdollisimman edullinen ratkaisu, sillä varsinkin lihan hinnanlasku ja EU:n myötä tiukentuneet määräykset ovat nakertaneet porotalouden kannattavuutta.
Jätteenkäsittelyn saaminen EU-tasolle teettää töitä kaikissa 14 poroteurastamossa. Tällä hetkellä oikeastaan vasta Utsjoen Ailigaksen laitoksella on ehditty vastata haasteisiin ottamalla kokeiltavaksi rumpukompostori.
Paliskuntain Yhdistyksen projektipäällikön Katja Niemelän mukaan niistä tuskin saadaan yleistä ratkaisua poroteurastamojen pulmiin.
"Moitteettomasti toimiakseen rumpukompostori ilmeisesti tarvitsee ympärilleen lämpimät tilat. Se taas tekisi ratkaisusta liian kalliin nykyisessä kannattavuustilanteessa", hän pohtii.
Jotkut teurastamot ovat ehtineet väläytellä myös omaa aumakompostointia, mutta Niemelän mukaan viranomaiset suhtautuvat siihen penseästi.
"Systeemillä ei nähtävästi saataisi talvioloissa aikaan riittävää lähtölämpötilaa, joten käytännössä sekään ei tulle kyseeseen."
Teurasjätteen käsittelyyn erikoistuneet eteläisen Suomen polttolaitokset taas sijaitsevat toivottoman etäällä poronhoitoalueelta. Pakkasissa tavara jäätyisikin kuljetusten aikana.
"Uskoisin, että luontevin ratkaisu porotaloudelle on päästä yhteistyöhön kuntien jätehuollon kanssa. Kunnillakin on jatkossa kehitettävä omaa kompostointijärjestelmäänsä, ja mikäli mukana on useita maksajia, siitä voitaisiin tehdä kerralla hyvä kokonaisuus", Niemelä arvioi.
Teurasjäte voidaan kompostoida esimerkiksi turpeen kanssa, jolloin syntyy viherrakentamiseen soveltuvaa humusta.
Jätteenkäsittelyratkaisujen löytämisellä alkaa olla kiire, mikäli niille aiotaan saada myös ulkopuolista rahoitusta. Käytännössä ne pitäisikin olla selvillä vielä tämän vuoden aikana, jotta rahoitushakemukset saataisiin liikkeelle ajoissa.
Niemelä aloitti maanantaina vierailut poroteurastamoille ideoiden kartoittamiseksi tulevaa rahoituspalaveria varten. Hänen aikomuksenaan on käydä läpi kaikki laitokset seuraavien kolmen viikon aikana. Saman pöydän ääreen on määrä saada jokaisessa kohteessa osakaspaliskuntien esimiehet, eläinlääkäri, kunnan edustaja ja porotalousneuvoja.
Poroja teurastetaan vuosittain noin 100000. Kun yhtä eläintä kohden laskettu jätemäärä on keskimäärin 20 kiloa, sitä syntyy muutaman kuukauden aikana melkoiset läjät, yhteensä noin kaksi miljoonaa kiloa.
Jätteeksi luokitellaan päät, koparat, suolisto, eräät sisäelimet sekä veri.
Kuusamossa päät on annettu kettutarhoille, jossa ne jauhetaan rehuksi. Sisäelimetkin kettujen ruokalistalle kelpaisivat, mutta ne on toimitettu paikkakunnalla toimivan karhutarhan asukkien ruokapöydälle.
Teurastamolla on harkittu oman myllyn hankkimista, jotta kettutarhoille menevä materiaali saataisiin jauhettua pienempään tilaan. Yhä jatkuvana teurastuskautena laitoksessa tullaan käsittelemään nelisentuhatta poroa.