Muhos EU:n tukia hakevien maatilojen peltoalavalvonta alkoi juhannuksen jälkeen. "Tarkastuksilla EU haluaa varmistaa, että tuet menevät niille, jotka ne ansaitsevat", tarkastaja Anne Koskinen kertoo.
Tarkastajat saapuvat maatilalle heti aamulla ja tarkastus alkaa papereiden läpikäynnillä. Niistä tarkastetaan, että ympäristötuen ehdot toteutuvat. Perjantaina tarkastetun muhoslaisen Viitalan maatilan kirjanpito ja muut paperit olivat kunnossa.
"Tyypillisimmät puutteet paperiasioissa on se, että viljavuusanalyysi on mennyt vanhaksi. Viljelijän on otettava itse näytteet viljelymaasta viiden vuoden välein ja toimitettava se viljavuuslaboratorioon. Myös karjan lannan typpianalyysi unohtuu usein", valvontapäällikkö Jukka Tuovinen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta tarkentaa.
Papereiden tarkastamisen jälkeen lähdetään kiertämään tilan maita. Näin varmistetaan, että lohkojen rajaukset ovat oikein tehtyjä. Lisäksi huomiota kiinnitetään viljelytapaan sekä siihen, että viljelykasvit ovat niitä, joista tuet maksetaan.
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen tarkastustyö kestää puoli vuotta ja se tehdään joka vuosi. Tarkastuksia tekee kymmenen työparia, joista puolet tekevät työtä Ylivieskasta käsin.
Läpi käydään kuusi prosenttia niistä 5 600 tilasta, jotka ovat hakeneet tukia EU:lta Pohjois-Pohjanmaan alueella.
"Käymme siis noin 350 maatilalla. Työ on hidasta ja työlästä, mutta myös monipuolista. Tukiehdot ovat yksityiskohtaisia ja niin ovat tarkastuksetkin", Tuovinen kertoo.
Myös eläimet tarkastetaan. "Pohjois-Pohjanmaan nautaeläinten tarkastusvalvonta on ympärivuotista, kun peltoalojen tarkastus puolestaan keskitetään sulan maan aikaan. Nautaeläimet tarkastaa niihin erikoistuneet tarkastajat", Tuovinen valistaa.
Tilat valitaan satunnaisotannalla
Tarkastettavat tilat valitaan satunnaisotannalla.Joskus sama maatila osuu tarkastuksiin useamminkin, mutta joidenkin maita ei välttämättä ole tarkastettu koskaan. Viitalan maatilalla ei peltoalatarkastusta ole aiemmin tehty.
"Tekijöitä, joiden perusteella otanta tehdään, ovat muun muassa tilan koko, se, onko aiemmin ollut tarkastuksessa ja onko siinä löytynyt puutteita. Lisäksi otantaan osumiseen vaikuttaa se, onko tuen piiriin tullut uusia peltoja", Tuovinen kertoo.
Tarkastajat saavat ilmoittaa tarkastuksesta maatilalle 48 tuntia aikaisemmin.
"Yleensä kuitenkin ilmoitamme edellisenä päivänä, ettei viljelijä menetä kuin yhden yön unet", Tuovinen vitsailee. "Ilmoittamalla varmistamme, että asianomaisilla on mahdollisuus olla mukana tarkastuksessa."
Isännän ei ole pakko olla tulla mukaan tarkastukseen. Mikko Viitala halusi mukaan, sillä asiat vaativat usein tarkennuksia. "Täytyy esimerkiksi selittää, miksi jokin asia on jäänyt roikkumaan. Meillä on esimerkiksi laidunmaata raivaamatta, sillä miestä ja konetta työn tekemiseen ei ole vielä saatu."
Puolet tilan kasvilohkoista
Koskinen kertoo, että peltoalavalvonnassa käydään läpi puolet tilan kasvilohkoista. Mitään suurempia ongelmia tarkastajat eivät työssään kohtaa.
"Joskus tilalla on ollut vaikea vuosi ja maanviljelijällä on tarve avautua myös tarkastajalle."
"Varsinaiset konfliktit ja erimielisyydet esimerkiksi palstojen koosta ovat harvinaisia, mutta sellaistakin tapahtuu", Tuovinen toteaa.
"Usein työ on käytännössä sitä, että mietitään isännän kanssa yhdessä, onko jokin alue peltoa vai ei. Joskus viljelty alue ei lähde kasvamaan, jos esimerkiksi lehmät kulkevat siinä. Peltoalasta vähennetään myös esimerkiksi ojat."