Maataloustuet EU:n uusille jäsenmaille olisivat niiden liittyessä vain 10–20 prosenttia siitä tasosta, jonka saavat EU-maiden viljelijät, suunnitellaan EU:n komissiossa. Komission ehdotus julkistetaan ensi keskiviikkona, 30. tammikuuta.
Julkisuuteen tulleiden ennakkotietojen mukaan siirtymäkausi olisi kymmenen vuotta, ennen kuin tukitaso nousee samaksi kuin vanhoissa jäsenmaissa.
Aluksi tuki nousisi viisi prosenttia vuodessa, mutta viidennestä jäsenyysvuodesta eteenpäin tahti olisi nopeampi.
Porrastuksesta on olemassa useita versioita; esimerkiksi puheenjohtajamaa Espanja on aiemmin puhunut 30 prosentin lähtötasosta.
Asteittaista tukien korottamista perustellaan sillä, ettei hakijamaiden maataloudelle voi heti jäsenyyden alussa maksaa täysiä tukia.
Se vääristäisi talouden rakennetta ja kasvattaisi viljelijöiden tulotason suhteettoman korkeaksi verrattuna muihin aloihin, perustellaan komissiossa.
Komission laskelmat lähtevät olettamuksesta, että vuonna 2004 liittyy kymmenen maata. Kahden hitaimmin edistyneen maan, Romanian ja Bulgarian, oletetaan liittyvän unioniin vuonna 2008. Molemmat maat toivoisivat kuitenkin nopeampaa aikataulua.
EU-maat ovat jo sopineet, että uusien jäsenmaiden rakennerahastotukia rajataan. Tasoksi tulee korkeintaan neljä prosenttia BKT:sta. Tästä olettamuksesta lähtee myös komission ehdotus.
Alustavien lukujen mukaan uusille maille maksettaisiin rakennetukia noin 9,4 miljardia euroa vuodessa. Nykyisille jäsenmaille maksetaan ykköstukea, joka on tarkoitettu kaikkein köyhimmille alueille, yhteensä 14 miljardia euroa vuodessa.
Komission ehdotus ensi keskiviikkona on lähtökohta EU-maiden keskinäisille neuvotteluille. Jäsenmaiden on sovittava yksimielisesti neuvottelutarjouksestaan hakijamaille.