Oulu Jos Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijajoukko ei olisi saapunut maanantaina Oulun pääkirjaston Pakkala-saliin, olisi valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen Martti Salmen talousopit kaikuneet lähes tyhjälle salille. Muita kuin opiskelijoita paikalle oli saapunut kourallinen. EU:n talouskiemurat eivät siis näytä laajoja massoja kiinnostavan, vaikka niin monella asiaan on selkeä mielipide.
Neuvotteleva virkamies Salmi yritti avata EU:n jäsenmaiden ja sijoittajien vastuita kansankielellä. "Kumpi on renki ja kumpi isäntä, kun puhutaan jäsenmaiden ja sijoittajien vastuusta Euroopan unionin vakausrahastoihin liittyen?"
"Jos isäntä lainaa rengiltä paljon rahaa, osat vaihtuvat. Siinä mielessä EU:n jäsenmaat ovat laittaneet itsensä rengin asemaan. Jos sijoittajat lopettaisivat lainanannon kuin seinään, loppuisivat valtioilta myös rahat. Se tarkoittaisi, että esimerkiksi kouluja ja sairaaloita suljettaisiin", Salmi avasi perusasetelmaa jäsenmaiden ja sijoittajien välillä.
Alustus on kärjistetty, mutta se valottaa sitä, miksi EU-talouden kriisijärjestelyissä tarvitaan kahta välinettä, Euroopan vakausmekanismia (EVM) ja Euroopan rahoitusvakausvälinettä (ERVV). Eikö yksi väline riittäisi? Riittää kyllä, mutta tarvitaan siirtymäaika, Salmi selventää.
Salmi muistuttaa, että ERVV on luotu nimenomaan väliaikaiseksi järjestelyksi, jonka tarkoitus on turvata rahoituksen saamisen vakaus. "Vuonna 2013 voimaan tuleva EVM on sen sijaan pysyvä järjestely. Uskon, että se toimii kymmeniä vuosia", Salmi arvioi.
Keskustelutilaisuutta seuraamaan tullutta Markku Kainulaista mietitytti talouskriisistä maksamaan joutuvien kansalaisten reagointimahdollisuuden esimerkiksi Kreikassa tai Portugalissa. "Onko mahdollista, että nationalistisen mieliala leviää? Eli ihmiset ajattelisivat, että eivät ole tehneet mitään väärää ja valtio päättäisi olla maksamatta lainoja. Onko tällaiseen pelkoon todellista aihetta?" Kainulainen kysyi.
Salmi muistutti, että vaikka mitään akuuttia ja hälyttävää ei ole tapahtunut, monilla jäsenmaiden kansoilla voimistuu keskustelu kyseisestä aiheesta.
Pentti Koskinen halusi tietää, miksi esimerkiksi Kreikka sai aikanaan euron valuutakseen melko heppoisin perustein, mutta pois eurosta sitä ei laiteta.
"Jos Kreikka ottaisi oman valuutan käyttöön, se joutuisi velkasaneeraukseen rajuimman mukaan. Samalla siltä menisi luotto vuosikymmeniksi. Se olisi raju ele muilta jäsenmailta", Salmi vastaa.
Kyösti Oikarinen (kesk.) kysyi puolestaan, millaisessa taloudellisessa tilanteessa Euroopassa elettäisiin tällä hetkellä, jos euroa ei olisi koskaan tullut? "Ei tämä euron kriisi ole, vaan seuraus velkaantumisesta", Salmi totesi. Hänen mukaansa käytännössä esimerkiksi Kreikan kriisi ei olisi päässyt niin pahaksi, koska ongelmat olisivat tulleet esiin aikaisemmin.
Salmi itse on ihmeissään siitä, kuinka paljon EU:n vakausrahastot ovat saaneet tilaa vaalitenteissä. "Epäilen, jaksavatko suomalaiset kuunnella", hän sanoi. Mistä Salmen mukaan sitten pitäisi keskustella? "Valtion tulojen ja menojen erotus repesi vuonna 2008. Olisi hyvä keskustella tuon erotuksen kuromisesta umpeen käytännön tasolla."