Pääkirjoitus

EU taipuu Bri­tan­nian takia

Euroopan unionille Britannian lähtö olisi vaarallinen tappio. Siksi Britannia halutaan pitää mukana tekemällä sille uusia myönnytyksiä. Pääministeri David Cameronilla on kova työ taivuttaa äänestäjät uuden EU-sopimuksen taakse.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk julkisti viime tiistaina luonnoksen sopimuksesta, jolla halutaan taata Britannian pysyminen Euroopan unionissa.

Sopimus on keskeinen asiakirja, kun britit ehkä jo ensi kesäkuussa äänestävät unionijäsenyydestä pääministeri David Cameronin lupaamilla uusilla, Britannialle suosiollisemmilla ehdoilla.

Sekä EU:n että Cameronin kannalta kyse on suurista asioista. Britannian lähtö olisi jo nyt kriisissä olevalle unionille valtava takaisku ja vaarallinen ennakkotapaus. Cameronille ei-äänten voitto kansanäänestyksessä olisi ”ei” myös hänen tulevaisuudelleen saarivaltion johdossa.

EU:n ja Britannian neuvotteluissa kummallakin puolella pöytää tavoite on nyt täsmälleen sama: Britannian pysyminen jäsenenä. Tältä pohjalta pyritään luomaan ratkaisu, jonka nielevät sekä EU:n muut jäsenmaat että brittiäänestäjät.

Sopimusesityksessä kiihkeimmän keskustelun on nostattanut Britanniaan tulevien EU-maahanmuuttajien sosiaalietuuksien rajoitus. Britit ovat peränneet oikeutta jäädyttää työhön saapuvien EU-kansalaisten sosiaalietuudet kuten lapsilisät vähintään neljäksi vuodeksi.

Nyt julkistetussa sopimusluonnoksessa sosiaalietujen rajoitukset olisivat enintään neljän vuoden mittaisia. Lapsilisiä ei tarvitsisi maksaa täysimääräisesti Britanniassa työskentelevien vanhempien lapsille, jos nämä elävät vanhempien lähtömaassa, jossa kustannustaso on alhaisempi.

Suomen kannalta on kiinnostavaa, että uusi lapsilisäkäytäntö tulisi voimaan samoin periaattein koko EU:ssa. Suomi maksaa vuosittain kymmenen miljoonaa euroa lapsilisiä ulkomaille.

Britannia saa luonnoksen mukaan myös oikeuden pysyä yhdentymiskehityksen ulkopuolella, vaikka muu EU kulkisi kohti liittovaltiota. Samoin Cameron on saanut hyväksynnän sille, että punta on unionissa vastakin tunnustettu valuutta, eikä Britannian tarvitse osallistua euromaiden pelastamiseen.

Britannia ja muut euron ulkopuoliset saavat myös oikeuden viedä ulkopuolisille vahingolliset euroalueen hankkeet uuteen käsittelyyn. Lisäksi Britannialle on luvattu unionin lainsäädännön yksinkertaistamista ja yrityksille raskaan EU-byrokratian keventämistä.

Unionimaiden johtajat ovat koolla päättämässä omaa kantaansa luonnokseen 18. helmikuuta. Pohjalla oleva tahto sopimuksen hyväksymiseksi on varmasti vahva, mutta on mahdollista, että tukensa ehtona jotkin muutkin maat alkavat perätä samanlaista erityiskohtelua itselleen tärkeissä kysymyksissä.

Britannian vaatimukset saattavat herättää kritiikkiä siksikin, että se nauttii unionissa edelleen alennetuista jäsenmaksuista, jotka Margaret Thatcher aikoinaan vaati ja sai.

Vaikeimmin ylitettävä kynnys Britannian ja muun EU:n sovun tiellä on brittiäänestäjien tahto. Mielipidemittauksissa jäsenyyden vastustajat ovat nyt johdossa. Yrityselämä haluaisi Britannian pysyvän unionissa, mutta uurnilla asian ratkaisevat tavalliset kansalaiset.