Helsinki EU:lla ei ole tärkeämpää asiaa kuin edistää turvallisuutta, painottaa entinen pääministeri ja Sitran tuleva pääjohtaja Esko Aho. Entisen kollegan Carl Bildtin mielestä Suomen ja Ruotsin olisikin syytä mennä mukaan kaikkiin kansainvälisiin järjestöihin Natoa myöten.
Ex-pääministerit hoputtivat maanantaina naapuruksia uuteen aktiivisuuteen ensimmäisessä Hanaforumissa tutkija Teija Tiilikaisen johdolla.
Espanjaa kohdannut pommiterrori ja vaalitulos vaikuttavat jatkossa linjauksiin, Aho ennakoi. Mutta jos suhde Atlantin yli säilyy vahvana, ei Ruotsin ja Suomen liittymiselle puolustusliittoon hänestä olisi estettä.
Päätös on vaikea
Suomelle ja Ruotsille päätös on tosin vaikea, sillä yleinen mielipide ei menoa Natoon hyväksy, Aho tietää. Paljon riippuu siitäkin, luopuvatko Ranska ja Iso-Britannia paikastaan YK:n turvallisuusneuvostossa EU:n hyväksi.
Uusille jäsenmaille turvallisuus ilman Atlantin linkkiä ei tule olemaan mahdollista, muistuttaa Bildt pakotteesta.
Hän panostaisi myös yhteisiin nopeisiin joukkoihin Ruotsin, Suomen ja vaikka Irlannin välillä kansainvälisiä kriisejä varten.
Aho ja Bildt allekirjoittivat vuosikymmen sitten maidemme yhdistymissopimukset EU:n kanssa.
Sitten vuodenvaihteen he vaikuttavat rinnakkain Hanasaaren kulttuurikeskuksen hallituksessa yhteisenä tavoitteenaan virittää väsähtänyttä pohjoismaista vuoropuhelua. Ainakin ensi teema "Ruotsi ja Suomi epätahdissa" kirvoitti EU-laajuiseen analyysiin.
Ruotsi on sammuttanut EU:n osalta valot, Suomi sentään vielä vilkuttaa, luonnehtii Bildt. EU on hukannut näkemyksen, ounastelee Aho.
"Olen huolissani EU:n tulevaisuudesta", Aho myöntää ja penää yhteisiä strategisia intressejä, kuten talouskasvua. Esimerkiksi perustuslaki ei ole yhteisön kannalta elintärkeä, vaikka siihen voimia kuluukin. "Turvallisuuspolitiikka on paljon tärkeämpi."
Suomi on tähän asti ottanut klassisen pienen maan roolin ja tukee komissiota. Ruotsi taas edustaa suurta maata ja kieltäytyy liioista säännöistä. "On otettava aktiivisempi rooli EU:n muotoilemisessa", Bildt suosittaa kansakunnalleen.
Samoin hoputtaa Aho Suomea. "Meillä on puhuttu roolista, mutta tavoitteista ei juuri mitään."
"Sisämarkkinat on EU:n viimeinen vallankumouksellinen teko", arvioi Aho suuremmassa mittakaavassa. Nyt poliitikot ovat kadottaneet niin näkemyksen kuin tavoitteiden asettamisenkin. "Dynamiikka puuttuu."
Usko itälaajentumiseen
Uskonsa sekä Bildt että Aho laittavat itälaajentumiseen. Sen odotetaan aiheuttavan odottamattomiakin seurauksia, kun uudet jäsenmaat pakottavat vanhat uudistamaan taloutensa. "Niin Viro kuin Slovakiakin tulevat haastamaan meidät", Bildt ennakoi. Aho suosittaa näkemään muutoksen mahdollisuudet Venäjää myöten.
"Kaikkien päätösten on perustuttava realiteeteille", Aho muistuttaa. Olisikin löydettävä keino uudistua luomalla "kriisitunnelma ilman kriisiä", hän ehdottaa koko Euroopan hyvinvoinnin nimissä.
Se voisi tehdä terää Ruotsillekin, joka pitää edelleen itseään - Carl Bildtin sanoin - "inhimillisten mahdollisuuksien kruunauksena".