EU:n historian ennätyssakot Microsoftille voivat pakottaa monopoliasemaan päässeen yhtiön muuttamaan toimintatapojaan. Euroopan unionin komission määräämä lähes 500 miljoonan euron sakko Microsoftille tuntuu hurjalta summalta. Se on kuitenkin vain pieni kiusa tietokoneiden softwarea tuottavalle yritykselle, jonka käteisvaratkin ovat satakertaiset sakkosummaan verrattuna.
Kilpailukomissaari Mario Montin ilmoittama rangaistus onkin lähinnä periaatteellinen. Microsoftia ojennetaan hyväksymään kilpailu reilun pelin hengessä. Amerikkalaisyritys on parin viime vuosikymmenen kuluessa saavuttanut lähes tulkoon monopoliaseman henkilökohtaisten tietokoneiden käyttöjärjestelmien valmistajana. Yhdeksässä pc:ssä kymmenestä pyörii Microsoftin valmistama Windows-käyttöjärjestelmä.
Windowsiin on pikku hiljaa lisätty uusia ominaisuuksia. Tuoreimmassa versiossa on muun muassa Media Player, musiikkia ja videokuvaa toistava mediasoitin. EU:n määräämä sakko liittyy juuri tähän mediasoittimeen. Tietokoneiden ostajat ovat saaneet Windowsin mukana automaattisesti Microsoftin soittimen. Mediasoittimia valmistavien muiden yritysten mahdollisuudet kilpailla Microsoftin kanssa ovat kutistuneet olemattomiin.
Kysymys ei ole vähäpätöisestä asiasta, sillä äänen ja kuvan tilaaminen omalle pc:lle tai tulevaisuuden monitoimilaitteelle on nopeasti kasvava ja äärimmäisen houkutteleva tulevaisuudenala. Jos Microsoft saa kaapatuksi mediasoitinten tai internetin hakukoneiden kaltaiset palvelut itselleen, tietokoneita käytetään lähitulevaisuudessa yhden yrityksen sanelemaan tahtiin. Kuluttajien maksamat hinnat tuppaavat nousemaan nopeasti, jos kilpailua ei ole.
EU:n komissio määräsi Microsoftin tarjoamaan Windowsia kahtena versiona, Media Playerin kanssa ja ilman sitä. Määräävään markkina-asemaan kohonnut Microsoft ei saisi unionin mielestä suosia omia tuotteitaan ohjelmistoissaan. Tietenkin voi kysyä, kuinka moni ostaa Windowsin ilman mediasoitinta, kun hinta on sama.
Amerikkalaisjätti on tavoitellut asemaa, jossa tietokoneen käyttäjä saisi automaattisesti Microsoftin palvelut eteensä. Windows-käyttöjärjestelmissä tavoite on lähes tulkoon toteutunut, vaikka suomalaisen Linus Torvaldsin ideoima Linux onkin mahdollinen tulevaisuuden uhka. Käyttöjärjestelmän kylkiäispalvelujen kohdallakin Microsoft on jo pitkällä kohti monopoliasemaa. Microsoftilla on tapana sitoa palvelut yhdeksi paketiksi, kun kilpailijat tarjoavat niitä yksitellen.
EU-komission toinen vaatimus Microsoftille koskee niin sanottuja palvelimia tai servereitä. Ne ovat verkkoon kytkettyjä tehokkaita tietokoneita, joiden avulla esimerkiksi yritykset voivat hoitaa sisäistä sähköpostiliikennettään. EU vaatii, että Microsoft paljastaa kilpaileville firmoille osan ohjelmistokoodeistaan, jotta niiden palvelimet toimisivat myös Microsoftin tuotteiden kanssa.
Oikeussalit näyttävät olevan Microsoftin kilpailijoille ainoa foorumi taistella elintilaa itselleen. Microsoft valittaa EU-komission päätöksestä EY-tuomioistuimeen. Päätöksenteko voi viedä vuosia. Komission ratkaisulla on kuitenkin ennakkotapauksen luonne: se voi toimia perusteena uusille oikeudenkäynneille Atlantin toisella puolen.
Microsoftia on kovisteltu Yhdysvalloissa samoista syistä aiemmin. Nykyhallinto suhtautuu yritykseen kuitenkin ymmärtäväisemmin ja otti varoen kantaa EU:n päätökseen. Paine muuttaa toimintatapoja olisi kovempi, jos myös Yhdysvallat liittyisi EU-rintamaan.