EU:n perustuslaillista sopimusta koskevat neuvottelut eivät viikkoa ennen huippukokousta näytä olevan lähellä läpimurtoa. Puola uhkaa edelleen käyttää veto-oikeuttaa, koska ei ole tyytyväinen jäsenmaiden äänivallan jakoon. Puolan uhkaus ei ole ainoa ongelma, mutta se on näkyvin ja kuuluvin protesti.
Puolan pääministeri ja ulkoministeri kiirehtivät perjantaina vakuuttamaan, ettei maa anna periksi äänimääräkysymyksessä. Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn torstaisen vierailun jälkeen kerrottiin Puolan jopa harkitsevan luopumista vetosta. Sarkozyn väitettiin luvanneen Puolalle jotakin, mistä ei kuitenkaan julkisuuteen kerrottu.
"Puola ei näe syytä hyväksyä tätä ratkaisua. Ei ole olemassa oikeutusta sille, paitsi se tosiasia, että eräät maat kannattavat asemiensa vahvistamista, kun taas muita kuten Puolaa heikennetään", pääministeri Jaroslav Kaczynski sanoi perustuslailliseen sopimukseen hyväksytystä jäsenmaiden äänimäärien jaosta. Ulkoministeri Anna Fotyga korosti, ettei Puola halua hyväksyä suurten maiden ylivaltaa EU:ssa.
Puolan vastustuksen takana on tarve vastustaa Saksaa ja sen onnistumista puheenjohtajana. Maan entinen hallitus hyväksyi neuvotellun äänimäärien jaon. EU:n pääkaupunkien välillä on käynnissä vilkas huippukokousturismi, jonka avulla viimeisiä erimielisyyksiä yritetään ratkoa. Puolan presidentti Lech Kaczynski matkustaa vielä lauantaina Berliiniin keskustelemaan liittokansleri Angela Merkelin kanssa.
Merkel on kuitenkin jo jakanut neuvottelupaperin jäsenmaille, eikä siinä oteta esille kysymystä äänimäärien jaosta. Puola on saanut tässä asiassa tukea lähinnä vain Tshekin tasavallalta, joka ei kuitenkaan pidä asiassa minkäänlaista meteliä.
Tarkoitus on, että uutta sopimusta ei enää nimitetä perustuslaiksi, vaan yhdeksi perussopimukseksi. Institutionaalisia muutoksia koskeva osa olisi nimeltään Perussopimus Euroopan unionista.
Perustuslaillisessa sopimuksessa oli yhdistettynä myös kaikki EU:n jokapäiväistä toimintaa ja politiikkaa koskevat määräykset. Tämä osa sopimuksesta olisi Perussopimus EU:n toiminnasta. Sopimuksilla olisi sama oikeudellinen arvo.
EU:sta tulisi myös oikeushenkilö, joka voisi sopia kansainvälisiä sopimuksia. Tätä Britannia on vastustanut. Blairin hallitus on vastustanut myös yhteispäätösmenettelyn laajentamista oikeus- ja sisäasioissa. Tiettävästi sille tarjotaan jäämistä pois tämän alueen yhteistyöstä.
Merkel haluaa huippukokouksen keskustelevan myös symbolien ja lippujen käytöstä, perusoikeuskirjan kohtalosta, ulkopolitiikasta jäsenmaiden ja EU:n toimivallan jaosta ja kansallisten parlamenttien asemasta. Näillä teemoilla yritetään ottaa huomioon kansalaisten pelot eurooppalaista supervaltiota kohtaan.