Euroopan unionin ja Euroopan viimeisen diktatuurin Valko-Venäjän suhteet ovat olleet jo pitkään yhtä vuoristorataa. Tällä viikolla alkoi jyrkkä alamäki, kun EU ja Valko-Venäjä ajautuivat uuteen kiistaan.
Euroopan unioni määräsi tiistaina uusia pakotteita Valko-Venäjää vastaan rangaistuksena demokraattisen opposition jatkuvasta sorrosta ja ihmisoikeusrikkomuksista.
Matkustuskielto ja varojen jäädytys ulotettiin 200 jo listalla olleen lisäksi 21 uuteen nimeen. Presidentti Aleksandr Lukašenko on ollut jo aiemmalla pakotelistalla. Uudella listalla on esimerkiksi poliiseja ja tuomareita. Yhdysvallat on mukana pakoterintamassa.
Vastatoimena Valko-Venäjä karkotti Minskistä EU:n ja Puolan suurlähettiläät. Unioni vastasi tähän kutsumalla kaikkien EU-maiden Minskin-suurlähettiläät kotiin. Suomella ei ole Minskissä suurlähettilästä.
Unionin päätös kiristää silmukkaansa Valko-Venäjän ympärillä voi kuitenkin johtaa ojasta allikkoon ja ajaa Valko-Venäjää yhä enemmän itäisen naapurinsa Venäjän syliin.
Valko-Venäjän talous on pahasti kuralla, ja valtio voi ajautua yhä riippuvaisemmaksi Venäjän avusta. Venäjä vaatii avustaan varmasti hinnan hamuamalla maksuksi valtionomaisuutta ja poliittisia myönnytyksiä. Venäjän maakaasuyhtiö Gazprom omistaa jo sataprosenttisesti Valko-Venäjän puolella kulkevan kaasuputkiverkoston.
Myöskään Venäjän ja Valko-Venäjän suhteet eivät ole olleet kitkattomat Lukašenkon omapäisyyden ja maakaasun hintakiistojen takia. Välejä on kiristänyt sekin, ettei Valko-Venäjä ole tunnustanut Georgiasta Venäjän tuella irtautuneita Etelä-Ossetiaa ja Abhasiaa. Tunnustus on irronnut Venäjän lisäksi vain Nicaragualta, Venetsialta, Tuvalulta, Naurulta ja Vanuatulta.