Helsinki EU:n laajenemisen pelätään helpottavan talous- ja huumerikollisten toimintaa Suomessa. Erityisesti Viron jäsenyys tuonee muutoksia, mutta ei pelkästään huonoon suuntaan. EU:n laajenemisen uskotaan myös edistävän viranomaisten yhteistyötä rikosten torjunnassa.
Keskusrikospoliisissa (KRP) uskotaan, että Viron jäsenyys lisää ainakin yritysveron kiertoyrityksiä. KRP:n mukaan yhä useampi yritys pyrkinee tulevaisuudessa siirtymään kirjoille Viroon, jossa verot ovat alhaisemmat. Toiminta Suomessa edellyttää kuitenkin verojen maksamista tänne, joten ovelaa temppua yrittäneelle yrittäjälle voi rapsahtaa talousrikostuomio.
KRP:n apulaispäällikön Jari Liukun mukaan Suomen lainsäädännössä on vielä porsaanreikiä, jotka helpottavat verojen kiertämistä. Lainsäädännön muuttamista on kuitenkin alettu valmistella. Muutosten tarpeellisuus otettiin muutama viikko sitten esille hallituksen iltakoulussa ja asiaa pohtimaan perustettiin sisäministeriön työryhmä.
Liukun mukaan työryhmän tavoitteena on muun muassa se, että yritysten velvollisuutta kertoa toiminnastaan viranomaisille saataisiin tiukennettua. Tämän toivotaan vähentävän mahdollisuutta verojen kiertoon.
Lisää huumelaboratorioita?
Vapaampi liikkuvuus helpottaa myös huumerikollisten toimintaa. Huumerikollisuus on pitkälti suomalais-virolaista yhteistyötä, jossa valmiita huumeita ja huumeiden raaka-aineita tuodaan Venäjältä ja muista maista Viroon ja sitä kautta Suomeen.
Liukun mukaan salakuljetuksessa aletaan todennäköisesti hyödyntää entistä enemmän EU:n sisärajoja. Huumeiden valmistus Suomessa voi lisääntyä, kun raaka-aineiden tuominen maahan helpottuu. Itse valmistettavien huumeiden raaka-aineet ovat usein peräisin Venäjältä ja Baltian maista, valmiita aineita tuodaan myös muun muassa Espanjan kautta Afrikasta.
Laboratorioissa valmistettavia aineita ovat esimerkiksi amfetamiini ja ekstaasi. Erityisesti amfetamiinin käyttö on Liukun mukaan kasvamassa.
Rikollisuutta Venäjältä
Itä-Euroopan maiden rajavalvontaa on pyritty viime vuosina parantamaan, jotta EU:n ulkorajojen valvonta olisi kaikkialla suunnilleen yhtä tehokasta. EU-jäsenyyden velvoittamaa tasoa on lähestytty hankkimalla uutta kalustoa ja kouluttamalla henkilökuntaa. Suomessa on kuitenkin epäilty, että valvonta esimerkiksi Viron ja Venäjän rajalla vuotaa tästä huolimatta edelleen pahasti.
Baltian maiden ja Venäjän välisen rajan tiukkaa valvontaa vaikeuttanee se, että Baltian maissa on paljon venäläisperäistä väestöä. Liukusta on selvää, että Venäjän tiiviit kontaktit Baltiaan tulevat säilymään myös unionin laajentuessa.
- Venäläisperäisen rikollisuuden toiminta EU-alueella helpottuu, erityisesti uusien maiden liityttyä Schengen-sopimukseen. Määrällisiä muutoksia tuskin heti havaitaan, sillä muutokset liittyvät enemmän rikollisen toiminnan laatuun.
Uudet EU-maat liittyvät Schengeniin aikaisintaan vuonna 2007. Sopimus helpottaa liikkuvuutta entisestään, kun rajaa ylittäessä ei enää tarvitse todistaa henkilöllisyyttään. KRP:ssä uusien maiden Schengeniin liittymisen arvellaan helpottavan rikollisten toimintaa pelkkää EU-jäsenyyttä enemmän.
Vähemmän tilaa terrorismille?
Vaikka EU:n laajenemiseen liittyy uhkakuvia, tuo se myös uusia mahdollisuuksia rikollisuuden torjuntaan. Suomen ja Viron keskusrikospoliisit tekevät jo nyt yhteistyötä esimerkiksi huumerikosten tutkimisessa, mutta yhteistyötä on tarkoitus edelleen tiivistää. Käytössä on esimerkiksi yhteistutkintaryhmiä, joiden avulla rikollisryhmien tekosia voidaan selvittää molemmissa maissa yhtä aikaa tietoja vaihtaen.
Liukun mukaan tilannetta helpottaa sekin, että uudet EU-maat saavat käyttöönsä Euroopan poliisiviraston eli Europolin hallussa olevat tiedot.
Myös suojelupoliisin terrorismin torjunnan yksikön päällikkö Paavo Selin näkee EU:n laajenemisessa uusia mahdollisuuksia.
- Terroristien on entistä vaikeampi löytää paikkaa, jossa viranomaiset eivät olisi verkottuneet, toteaa Selin.
Suuria, välittömiä uhkakuvia Selin ei unionin laajenemisessa näe. On kuitenkin mahdollista, että Euroopan ulkopuolelta tulevien terroristiryhmien jäsenten on entistä helpompi päästä EU:n sisälle Itä-Euroopan maiden kautta.
- Laajentuminen voi merkitä sitä, että tuloreitit muuttuvat. Siihen on varauduttu ennen kaikkea rajavalvonnassa, hän sanoo.
Selin muistuttaa, että uusien jäsenmaiden rajavalvonnan tehokkuus saattaa aiheuttaa myös positiivisia yllätyksiä. Ainakin alkuvaiheessa niissä voidaan suhtautua rajavalvontaan jopa kunnianhimoisemmin kuin vanhoissa jäsenmaissa.