Euroopan unioni harkitsee Kiinalle asettamansa asevientikiellon purkua. EU vahvisti keskiviikkona huippukokouksessa Hollannin Haagissa halukkuutensa 15 vuotta voimassa olleen asevientikiellon purkamiseen.
EU:n puheenjohtajamaan Hollannin ulkoministerin Ben Botin mukaan asevientikiellon purkamisen aika ei kuitenkaan ole vielä. Hän arveli, että vientirajoitukset voitaisiin ehkä purkaa ensi vuonna.
"Purkua ei ole taattu, se on mahdollisuus", sanoi puolestaan kokouksen puheenjohtaja, Hollannin pääministeri Jan Peter Balkende.
Yhden päivän huippukokoukseen osallistunut Kiinan pääministeri Wen Jiabao sanoi asevientikiellon olevan kylmän sodan tulos.
"Se ei heijasta nykyistä tilannetta eikä EU:n ja Kiinan kumppanuutta", Wen sanoi tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen. Kiina oli kuitenkin tyytyväinen EU:n antamaan myönteiseen signaaliin, ja Wenin mukaan kiellon poistaminen tarkoittaisi "poliittisen syrjinnän" lopettamista.
Ihmisoikeuksissaodotetaan edistystä
Kiina on jo jonkin aikaa painostanut EU:ta lopettamaan vientikiellon, joka tuli voimaan Kiinan armeijan murskattua verisesti demokratiaa vaatineet mielenosoitukset 1989 Tiananmenin aukiolla Pekingissä.
EU-maista vientikiellon lopettamista on puolestaan esittänyt ennen muuta Ranska. Myös Suomi on kannattanut kiellon purkamista, sillä sitä on pidetty vanhentuneena. Tilalle Suomi on halunnut tiukempia aseviennin käytännesääntöjä.
Kiellon haluaisivat pitää ennallaan varsinkin Hollanti, Ruotsi, Tanska ja Britannia. Ne ovat vaatineet Kiinalta kiellon purkamisen vastalahjaksi kehitystä ihmisoikeusasioissa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on säännöllisesti raportoinut Kiinassa tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista.
Kiinan pääministeri Wen Jiabao vertasi eri maiden suhtautumista kiellon purkamiseen vuorelle kiipeämiseen.
"Useimmat EU-maiden johtajat näkevät korkeimman vuoren huipulta pisimmälle", hän maalaili.
Tällä hetkellä EU:lla on voimassa asevientikielto Kiinan lisäksi Sudaniin, Zimbabween ja Burmaan. Kiinaa onkin ärsyttänyt se, että se on pantu samaan paariakastiin näiden maiden kanssa.
Yhdysvallat on vastustanut jyrkästi EU:n suunnitelmia poistaa asevientikielto. Se muun muassa pelkää Aasian poliittisen tilanteen muuttuvan epävakaammaksi, jos Kiina voi käydä vapaasti asekauppaa Euroopan kanssa.
Asevientikiellon lisäksi Haagissa pidetyssä huippukokouksessa keskusteltiin lähinnä kauppasuhteiden kehittämisestä, sillä EU on nykyisin Kiinan suurin kauppakumppani. Viime vuonna EU:n alueelle tuotiin Kiinasta tavaraa 105 miljardin euron edestä ja EU:n vienti Kiinaan oli 40 miljardia.
EU:n ja Kiinan huippukokous pidetään kerran vuodessa, vuorovuosin Euroopassa ja Kiinassa. Seuraava Euroopassa pidettävä EU-Kiina-huippukokous saatetaan pitää Suomessa, sillä Suomi on loppuvuoden 2006 unionin puheenjohtajamaa.
EU uudistaa
asevientisääntöjään
Euroopan unioni on uudistamassa aseiden vientiä koskevia sääntöjään eli niin sanottuja aseviennin käytännesääntöjään. Uudistustyö lähti liikkeelle viime keväänä, ja valmista voi tulla vielä ennen tämän vuoden loppua.
Unionin aseviennin käytännesäännöt tulivat voimaan kesäkuussa 1998. Käytännesääntöihin yritetään parhaillaan tehdä lähinnä teknisiä uudistuksia. Tärkein muutos olisi toteutuessaan käytännesääntöjen juridinen sitovuus. Tällä hetkellä ne eivät sitä ole. Siitä huolimatta useissa EU-maissa yhteiset asevientisäännöt ovat jo osa kansallista lainsäädäntöä. Näin on esimerkiksi Suomessa.
Aseviennin vähimmäiskriteeriksi on nyt sovittu muun muassa vastaanottajamaan ihmisoikeustilanteen arviointi, sen sisäisen tilanteen ja alueellisen turvallisuuden arviointi sekä vastaanottajamaan suhtautuminen kansainväliseen terrorismiin. Kriteerinä on lisäksi asekaupan suhde vastaanottajamaan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitysasteeseen.