"Eurooppa tarvitsee huippuosaamisen lippulaivan". Näin julisti Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso viime helmikuussa, kun komissio julkisti ensimmäisen ehdotuksensa Euroopan teknologiainstituutista EIT:stä.
Barroson mukaan instituutin on koottava yhteen maanosan parhaat aivot ja yritykset ja "levitettävä tuloksensa ympäri maanosan".
EU:ssa on ennenkin ryhdytty juhlavin elkein tekemään takkia mutta saatu aikaan vain kukkaro. Unionin johtajat käsittelivät EIT-suunnitelmaa Lahdessa lokakuun lopussa. Vastaanotto oli myönteinen, muttei varaukseton.
Tietojen mukaan vähiten asiasta on innostunut Saksa. Viimeksi keskiviikkona asiasta Brysselissä puhunut Barroso näyttää kuitenkin pitävän EIT:n toteutumista varmana.
EIT-lyhenne tulee sanoista European Institute of Technology. Se johtaa ajatukset toiseen lyhenteeseen MIT:hen, joka puolestaan tulee sanoista Massachusetts Institute of Technology.
MIT on legendaarinen yhdysvaltalainen tutkimusyliopisto, jonka suojista on noussut leegioittain esimerkiksi kuuluisia tiedemiehiä, menestyneitä bisnesihmisiä ja huimat määrät innovaatioita, jotka ovat osaltaan pitäneet Yhdysvallat korkean teknologian maailmanlaajuisena ykkösenä.
Viime vuosikymmenen lopulla tehty selvitys väitti, että MIT:n suojissa tehty työ on saattanut alulle 4 000 yritystä.
Pysyäkseen pinnalla maanosien välisessä kilpailussa Eurooppa tarvitsisi kipeästi samanlaista innovaatiolinkoa.
Sitran yliasiamiehen Esko Ahon johtama riippumaton asiantuntijaryhmähän totesi alkuvuonna raporttiaan EU:lle jättäessään, että nykyinen eurooppalainen elämäntapa on uhattuna.
"Hyvinvointi voidaan kuitenkin turvata tutkimuksen ja innovoinnin avulla, jos päättäjät aloittavat laajamittaiset toimet ennen kuin on liian myöhäistä."
Jos Saksa suhtautuu instituutin pystyttämiseen nihkeästi, monessa muussa maassa innostus on suurempaa.
Suurhankkeisiin mielistynyt Ranska ehti ilmoittaa viime vuonna, että se on katsonut instituutille jo hyvän tontinkin Pariisin esikaupungista.
Yhtenä vaihtoehtona esillä on ollut myös Ranskan Strasbourgissa sijaitsevan Euroopan parlamentin rakennusten ottaminen instituutin käyttöön.
Se edellyttäisi kuitenkin sitä, että parlamentin toiminta keskitettäisiin Brysseliin. Se taas näyttää tällä hetkellä hyvin epätodennäköiseltä.
Vahvimmilla onkin nyt malli, jonka mukaan EIT:n toiminta olisi verkostopohjaista. Sen osaamiskeskittymiä olisi eri puolilla Eurooppaa.
Suomessakin EIT-ajatuksen saama vastaanotto on ollut varsin vaihteleva.
"Ei uutta, kilpailukykyistä instituutiota saada aikaan ylhäältä tulevalla mahtikäskyllä", on esimerkiksi Helsingin yliopiston kansleri ja Euroopan tutkimusyliopiston liiton puheenjohtaja Kari Raivio kommentoinut. Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen VTT:n pääjohtaja Erkki Leppävuori puolestaan on EIT-idean takana.
Hän on esittänyt toiveen, että päätös EIT:n perustamisesta tehtäisiin jo tänä vuonna. Se ei kuitenkaan näytä toteutuvan. Tutkimusrahoittajista Suomen Akatemia on ollut epäilevä, mutta on nyt valmistautunut siihen, että EIT toteutuu.
Teknologian kehittämiskeskus Tekes taas tukee Euroopan tutkimusinstituuttia innokkaasti.
Nokian kantaa voi yrityksestä saadun suppean kommentin perusteella kuvata varovaisen myönteiseksi.