Kiista jäädytetyistä Pohjois-Suomen tavoite 1-rahoista ei ole mikään läpihuutojuttu. Viime keväänä annetun tarkastusraportin jälkeen ohjelman rahat eivät ole liikkuneet Brysselistä Suomeen.
Tarkastusta on vähätelty muun muassa puheilla kokemattomista tarkastajista.
"Ei asioita näin kuitata. Ne hoidetaan kuntoon", erikoissuunnittelija Päivi Laatikainen työministeriöstä sanoo. Työministeriö vastaa osasta EU-rahoja.
Tulossa tarkempia tarkastuksia
Suomi antaa kesäkuun aikana komissiolle selvityksen ja toimenpide-ehdotukset tarkastuskertomuksessa esitetyistä puutteista. Lopullinen ratkaisu on odotettavissa alkusyksystä.
Pohjois-Suomessa rahojen tyrehtyminen ei ole näkynyt, koska Suomen valtio maksaa normaalistikin EU-rahat projektien osallistujille ja perii rahat Brysselistä jälkikäteen. Niinpä pohjoisten TE-keskusten, lääninhallitusten tai maakuntaliittojen ei ole tarvinnut ilmoittaa projektien toteuttajille, että rahat ovat loppuneet.
Ratkaisu kiistaan ei voi kuitenkaan jatkua pitkään. Poliittisesti asia laukeaa viimeistään silloin, kun valtioneuvosto joutuisi tekemään lisäbudjetin, jossa Suomi maksaisi myös EU:n osuuden.
Muun muassa työministeriö on valmistellut lausuntoluonnoksen, mutta Laatikainen ei suostu kommentoimaan sitä asian keskeneräisyyteen vedoten.
Työministeriö aikoo vastausluonnoksessansa mukaan ohjeistaa nykyistä tarkemmin hankkeiden haku-, valinta- ja päätösmenettelyä. Lisäksi se muun muassa aikoo tarkentaa hankkeiden valintaperusteita sekä kiinnittää huomiota erilaisiin tarkastuksiin ja varokeinoihin, joilla asioiden oikea laita varmistetaan. Työministeriö aikoo kehittää seurannan varmennusprosessin muiden ministeriöiden kanssa ESR- rahoista. Lisäksi se aikoo kiinnittää lisää huomiota esimerkiksi projektien muutosten seuraamiseen.
Monimutkaisessa järjestelmässä maakunnissa toimivat TE-keskukset, maakunnalliset liitot ja lääninhallitukset. Valtakunnallisesti soppaa hämmentävät eri ministeriöt.
Paikan päällä
ei käydä aina
Työministeriö korostaa, että hajautettu järjestelmä on tietoisesti valittu Suomen hallintotapa.
Paperissa ei oteta kantaa esimerkiksi maakuntien kehittämisryhmien, myrrien asemaan. Kehittämisryhmien merkitys kasvaa Suomen aluelainsäädännössä koko ajan. Tarkastusraportissa puututtiin esimerkiksi ryhmien istumiseen kahdella tuolilla: toisaalta suurten linjojen vetäjinä ja toisaalta yksittäisten rahoituspäätösten tekijöinä.
EU-koordinaattori Päivi Jaakola Oulun lääninhallituksesta kertoo, että paikan päällä käydään vähintään noin 40 prosentissa ESR-projekteista. Varmennuskäyntiin liittyy lomake, jossa ovat mukana tutkittavat asiat. Jaakola kiistää, että siinä olisivat kaikki paikan päällä tehtävät käynnit.
"Ohjausryhmissä käydään usein ja niiden pöytäkirjojen kautta seurataan, meneekö kaikki oikeaan suuntaan."
Lääninhallituksen sisäinen tarkastaja tutkii tarkasti noin viisi prosenttia projekteista. Silloin syynätään myös tositteita. "Maksatushakemusten yhteydessä tarkastellaan myös kustannuksia. Lisäksi ministeriöiden tarkastajat ja valtiontalouden tarkastusvirasto tekevät tarkastuksia", Jaakola kertoo.
"Tarkastuksien tehostaminen vaatisi lisäväkeä", Jaakola sanoo.