Kahdeksan maakuntaliittoa ja liikenneministeriö tavoittelevat Suomen pääradan nimeämistä EU:n liikennetukijärjestelmän päähankkeeksi eli TEN-T prioriteettikohteeksi.
"Perusteet hankkeen toteuttamiselle löytyvät Barentsin alueen kasvavista raaka-ainekuljetuksista", suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitosta sanoo.
Myös liikenneministeriö haluaa Pohjanmaan radan EU:n päähankkeiden joukkoon.
"Ratayhteyden parantaminen liittäisi pohjoisen ihmiset ja elinkeinoelämän paremmin EU:n markkina-alueelle", liikenne- ja viestintäministeriön yli-insinööri Risto Murto toteaa.
EU-komissio päättää liikennetukijärjestelmänsä päähankkeista seuraavan kerran vuonna 2010.
Yhdessä
Ruotsin kanssa
Suomi ja Ruotsi suunnittelevat yhteisen tukihakemuksen jättämistä EU-komissiolle.
"Olemme sopineet ministeriötasolla nuoteista Ruotsin kanssa ja juhannuksen jälkeen keskustellaan lisää", Risto Murto selventää.
Aloite yhteisen esityksen muotoilemisesta EU-komission suuntaan lähti liikkeelle Ruotsilta. Tavoitteena on saada koko Pohjolan kaaren rautatieverkko Etelä-Ruotsista Oulun kautta Helsinkiin EU:n päähankkeeksi.
Suomella ja Ruotsilla on jo olemassa yhteinen EU:n päähanke Venäjälle vievän Pohjolan kolmion osalta. Kahta päällekkäistä projektia voikin olla hankala markkinoida Brysselissä.
"Komission suuntaan voi näyttää ongelmalliselta, että meillä (pienillä mailla) on kaksi rinnakkaista hanketta samaan aikaan. En näe kuitenkaan Baltian tai Keski-Euroopan hankkeita meidän kilpailijoina", Murto kertoo.
Hänen mukaansa pohjoisen kaivosteollisuuden kasvava volyymi aiheuttaa sen, että myös Pohjolan kaaren rautatiehanke on hyvin perusteltavissa komissiolle.
Pohjois-Pohjanmaan liiton Tuomo Palokangas puolestaan on toiveikas, että unioni reagoi pohjoisen raideliikenteen kehittämiseen.
"EU on tehnyt päätöksen suosia rautatie- ja meriliikennettä pitkissä kuljetuksissa. Päätös liittyy hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteeseen", hän mainitsee.
Valtio kiinni hankkeeseen
Pääradan varteen sijoittuvat maakuntien liitot haluavat sitouttaa valtion pääradan peruskorjaukseen pitkällä aikavälillä.
"Jos Pohjanmaan rataosuus pääsee EU:n prioriteettilistalle, se parantaa heti kotimaan investointien saamista", Palokangas jatkaa.
Euroopan unionista saatava liikenneverkkotuki ei kattaisi kuin murto-osan koko hankkeen kuluista.
"Nyt tehtäviin Seinäjoki-Oulu-välin parannustöihin saatiin ensimmäiselle työvuodelle yhdeksän miljoonaa euroa EU-rahaa, kun hanke maksaa kokonaisuudessaan 800 miljoonaa", Palokangas kertoo.
Syksyllä käynnistyvän lobbaustyön tulokset ovat nähtävillä vasta pitkän aikavälin päästä.
"Parannellun rataosuuden valmistuminen menisi varmasti 2020-luvun puolelle. Näissä hankkeissa on kyse hyvin isoista suuntaviivoista", Risto Murto maalailee.
Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitosta laskeskelee, että junalippujen hinnat voisivat laskea uusien investointien myötä.
"Hyvä palvelutaso vetää lisää kulkijoita ja kasvattaa liikkuvan tavaran määrää. Tämä parantaa kilpailukykyä ja laskee hintaa", hän sanoo.