EU-maat eivät pääse sivuuttamaan Puolan oikeusvaltio-ongelmia enää olankohautuksella, jos komissio aktivoi keskiviikkona Lissabonin sopimuksen seitsemännen artiklan.
EU-komissio on toistuvasti kertonut huolensa oikeuslaitoksen liukumisesta lähelle poliittista päätöksentekoa ja nyt voi olla hetki, jolloin mitta täyttyy. Useista selvityspyynnöistä huolimatta Puola ei ole näyttänyt perääntyvän kiistanalaisista uudistuksista, minkä takia komissio voi päätyä käynnistämään "radioaktiiviseksi" kuvatun artiklan ensimmäistä kertaa.
Puolan oikeuslaitoksen uudistusten on arvioitu kyseenalaistavan vallan kolmijako-opin ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden, jotka ovat EU:n keskeisiä arvoja. Viimeisenä pisarana on pidetty sitä, jos maa etenee uudistuksissa, jotka pakottaisivat korkeimman oikeuden tuomarit eläköitymään.
Komission johto keskustelee Puolasta keskiviikkona, mutta muuta ei vielä tiedetä. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki kertoi jo viime viikolla, että komissio olisi hänen mukaansa ottamassa askeleen artiklan käynnistämisessä.
Saksan ja Ranskan johtajat kertoivat perjantaina tukevansa komissiota sen ratkaisuissa.
Äänioikeuden menetys tuskin toteutuu
Poikkeuksellinen kurinpitomenettely tuskin etenee äänioikeuden menettämiseen saakka.
Komission aloite etenisi seuraavaksi ministerineuvoston eli kaikkien jäsenmaiden käsiteltäväksi. Puolalle annettaisiin virallinen varoitus, jos neljä viidesosaa maista sitä puoltaa.
Ennen äänioikeuden menettämistä asia nostettaisiin kuitenkin myös huippukokouksen pöydälle, jossa päätökset tehdään yksimielisesti. Komission kanssa napit vastakkain oleva Unkari estäisi todennäköisesti sanktioiden etenemisen.
Komission ratkaisujen jälkeen myös Suomen hallituksen on kerrottava aiempaa selvemmin, hyväksyykö se Puolan uudistukset. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on suhtautunut aiemmin varauksella siihen, että "komissio mestaroi maan sisäisiä asioita".
Perussopimuksen reitin ohella EU-maille jää aina myös mahdollisuus rukata jollain tavalla yhteisten rahojen käyttöä.