Hallitusten välinen konferenssi (HVK) eteni pienin askelein, kun EU:n ulkoministerit olivat koolla Brysselissä. Eräissä asioissa kuten määräenemmistöllä tehtävissä päätöksissä otettiin ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan jopa takapakkia.
Yksimielisyys on kuitenkin löytymässä EU:n puheenjohtajuudesta. - Näyttää aika ilmeiseltä, että kiertävästä ryhmäpuheenjohtajuudesta syntyy konsensus, Tuomioja kertoi kokouksen jälkeen.
Epäselvää on toistaiseksi se, että jakaisivatko kolme maata puheenjohtajuuden 18 kuukauden ajan. Tätä Tuomioja piti todennäköisimpänä vaihtoehtona. Sen lisäksi esille nousi myös kahden vuoden kesto. Nykyisin yksi valtio on vetovastuussa puoli vuotta, minkä jälkeen vuoro vaihtuu.
Tuomioja ei ollut lainkaan vakuuttunut, että uusi järjestelmä selkeyttää tilannetta. - Nykyjärjestelmässä tiedetään, kuka vastaa kaikissa kokoonpanoissa ja minkä ajan asioista, Tuomioja totesi maanantaina.
Ratkaisu tarkoittaa todennäköisesti myös sitä, että Itävalta ja Suomi ovat viimeiset nykymallin mukaiset puheenjohtajat vuonna 2006. Itävalta on esittänyt uuden kierron tulevan voimaan vasta tämän jälkeen.
Nykykierto halutaan muuttaa mm. siksi, että 28 maan unionissa kukin maa saisi vetovastuun ainoastaan 14 vuoden välein. Lisäksi monet maat haluavat selkeyttää EU:n ulkoista edustamista ja näkyvyyttä.
Tuomioja muistutti, että puheenjohtajuus on osa HVK:n kokonaisuutta. Mistään ei ole päätetty ennen kuin kaikista asioista on sovittu.
Määräenemmistö kompastuksena
EU on pyrkinyt vuosien ajan lisäämään jäsenmaiden määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä, jotta laajenevan unionin toiminta ei tukehdu kokonaan. Monet jäsenmaat ovat olleet kuitenkin haluttomia ulottamaan EU:n valtaa esimerkiksi verotukseen ja sosiaaliturvaan. Edistystä ei maanantaina saavutettu, pikemminkin päinvastoin.
- Keskustelu ei tuonut mitään uutta. On myös tuotu ehdotuksia, joissa haluttaisiin vetää määräenemmistöpäätöksiä takaisin, Tuomioja totesi.
Italia nosti lisäksi esille asian, jonka Tuomioja pelkäsi sotkevan neuvotteluja. Puheenjohtajamaa haluaa keskustella siitä, voisiko tulevaisuudessa perussopimusten muutoksista päättää jäsenmaiden enemmistöllä yksimielisyyden sijasta.
Tuomiojan mukaan kokouksessa Suomi ja yhdeksän muuta maata ehtivät ilmaista vastustuksensa.
- Ehdotus tulisi vaikeuttamaan HVK:ta ja heijastuisi myös ratifiointiprosessiin, Tuomioja varoitti. Hän viittasi siihen, että kaikkien jäsenmaiden on myöhemmin ratifioitava EU:n uusi perustuslaillinen sopimus.
Tuomiojan mukaan on edelleen vaikea arvioida, voidaanko HVK päättää ennen vuodenvaihdetta. Ratkaiseva EU:n huippukokous pidetään 12.—13. joulukuuta Brysselissä.
- Vauhtia on petrattava, jos asiat aiotaan saada joulukuussa päätökseen, Tuomioja sanoi.