EU.n maatalouskomissaari Franz Fischler on tiukasti sitä mieltä, että EU-liittymäsopimuksen 141-artiklassa on kyse siirtymäkauden toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muiden toimien jatkeena tukea väliaikaisesti Suomen viljelijöitä.
Tämän ottaminen liittymäsopimukseen johtuu Fischlerin mukaan siitä, että näin haluttiin ratkaista tuoreesta EU-jäsenyydestä aiheutuneet vakavat ongelmat. Jos tukea jatketaan, on sitä Fischlerin mielestä myönnettävä määrällisesti vähemmän ja kestoltaan rajoitetun ajan.
"Suomella on muita, mielestäni osin käyttämömiä mahdollisuuksia tukea maan eteläisen osan viljelijöitä. Esimerkkinä investointituet, joiden määrä Suomessa vuonna 2002 oli keskimäärin 25 prosenttia, vaikka niitä voidaan myöntää jopa 75 prosenttiin asti", Fischler sanoi.
EU:n maatalouskomisaari puhui lauantaina Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskuksen 140-vuotisjuhlassa Seinäjoella. Komissaari on vierailulla Etelä-Pohjanmaalla vielä tämän päivän. Maanantaina hänen pitäisi jo neuvotella Suomen ja EU:n välille syntyneestä tukikiistasta Suomen maa- ja metsätalousministerin Juha Korkeaojan (kesk.) kanssa Luxemburgissa.
Fischler ei pidä pois suljettuna, etteikö sopuun kiistassa päästä jo maanantaina alkavissa neuvotteluissa. Hän odottaa kuitenkin Suomelta konkreettista ehdotusta tilanteen laukaisemiseksi.
Seinäjoella Fischlerin kannuksilla kulkenut maa- ja metsätalousministeri Korkeaoja sanoo Suomen kyllä yrittäneen tehdä esityksiä pitkin vuotta jatkuneissa neuvotteluissa. Korkeaojaa painaa toisaalta maataloustuottajien keskusjärjestö MTK, joka on linnoittautunut käsitykseen, että 141-artikla on Suomen maatalouden elämän ja kuoleman kysymys.
Härmälältä kiitostakin
Franz Fischler sanoo maataloustukiuudistuksen tuovan perinpohjaisia muutoksia tukijärjestelmään. Fischler sanoo tietyt tukielementit voitavan jatkossakin sitoa tuotantoon silloin, kun on olemassa vaarana viljelystä luopumisen riski. Tätä silmällä pitäen tehtiin Suomen toivomuksesta poikkeus viljan kuivatustuen osalta.
Fischler kehui Suomen neuvotelleen menestyksekkäästi itselleen mahdollisuuden korottaa hehtaarituen enimmäismäärää epäsuotuisilla alueilla 200 eurosta 250 euroon. "Riippuen siitä, miten Suomi tämän käyttää, eteläisen Suomen viljelijöiden saama mahdollinen lisärahoitus on 48 miljoonaa euroa."
"Maanne onnistui saamaan lisätukea kahdella tärkeää alalla: viljan kuivautustuki ja epäsuotuisat alueet. Tämä lisätuki on otettava huomioon 141-artiklasta käytävissä neuvotteluissa", Fischler muistutti.
Vaikka Fischler otti selkeän periaatteellisen kannan 141-artiklaan, MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä löysi komissaarin puheesta ainakin yhden ilonaiheen. Ilmoituksen siitä, että Etelä-Suomen viljelijöille voidaan maksaa maatalouden ympäristötoimiin liittyvää tukea enemmän kuin EU:n tavanomainen tukiprosentti, joka on 20.
Tuki voi Fischlerin mukaan olla vaikka 100 prosenttia, toisin sanoen kaksinkertainen menetettyihin tulojen määrään verrattuna.
Kenttä valmis taistoon
Maataloustuottajien keskusjärjestö MTK:n korkein päättävä elin valtuuskunta, joka tavanomaisesti kokoontuu pari kertaa vuodessa, oli poikkeuksellisesti kutsuttu koolle Seinäjoelle samaan aikaan, kun maatalouskomissaari vieraili paikkakunnalla.
MTK:n kokoukseen Pohjois-Pohjanmaalta osallistuneet maanviljelijät Eero Isomaa Nivalasta ja Martti Karppinen Vaalasta sekä uunituore toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi sanovat järjestön panneen aitatolpat niin tiukasti maahan, ettei 141-artiklaan kajoamista suvaita.
Karppinen sanoo tulojen tipahtaneen sitten EU-sopimuksen solmimisen niin paljon, että jonnekin on stoppi pantava. Ei voi olla niin, että maanviljelijöiden on aina vain kasvatettava ja kasvatettava tuotantoa pystyäkseen pitämään tulotasonsa jollain tapaa siedettävänä.
Henki MTK:ssa on miesten mukaan sellainen, että Suomen hallituksen on vaikkapa hvk:ssa pantava hanttiin, ellei tässä kysymyksessä saada viljelijöitä tyydyttävää ratkaisua.