Euroopan unionin parlamentti hyväksyi keskiviikkona tietoturvaviraston perustamisen. Parlamentissa tietoturvaviraston perustamisesta mietinnön laatineen eurokansanedustaja Reino Paasilinnan (sd.) mukaan kaikilla tahoilla on ymmärretty, että EU tarvitsee nopeasti tietoverkkojen turvallisuuteen keskittyvän viraston.
Tietoturvaviraston perustaminen on esillä jo torstaina EU:n viestintäministerien kokouksessa, jonka odotetaan tekevän lopullisen päätöksen asiasta.
EU:n komissio on jo Paasilinnan mukaan hakemassa henkilökuntaa virastoon, jonka tarkoitus on aloittaa toimintansa jo ensi vuonna. Sijoituspaikka ei kuitenkaan ole vielä selvillä.
Ruotsi on ollut vahvimmin esillä, mutta myös Suomi on mainittu viraston mahdollisena sijoituspaikkana. Kaikki riippuu kuitenkin EU:n laajemmasta virastopaketista, jota EU:n puheenjohtajamaa Italia saattaa ehdottaa joulukuun huippukokouksessa. Suomi ajaa ensi sijassa elintarvikeviraston saamista Helsinkiin.
Ellei virastopaketti etene joulukuussa, tietoturvavirasto aloittanee väliaikaisesti Brysselissä.
Rikollisliigat uhkaavat
Paasilinna arvioi, että jopa 75 prosentilla eurooppalaisista yrityksistä ei ole tietoturvastrategiaa. Yli puolet sähköposteista on roskaa. Tietoturvasta on hänen mukaansa noussut suurin este EU:n tavoitteelle nousta maailman johtavaksi tietoyhteiskunnaksi vuoteen 2010 mennessä.
Kiire tietoturvaviraston perustamisessa johtuu juuri siitä, että tietoturvaongelmat ovat nopeasti yleistyneet. Paasilinna viittasi jopa suoranaisen rikollisuuden esiintymiseen, mikä johtaa tulevan viraston yhteistyöhön EU:n poliisin Europolin kanssa.
Viime aikoina on esiintynyt tapauksia, joissa venäläiset ja muut itäeurooppalaiset rikollisliigat ovat vaatineet lunnaita kaadettuaan EU-maissa toimivien yritysten palvelimia internetin välityksellä.
Paasilinnan mietinnön mukaan tietoturvan taso vaihtelee EU:n nykyisissä jäsenmaissa. Ensi vappuna unioniin liittyvissä uusissa jäsenmaissa tietoturvan taso on tuntuvasti heikompi kuin EU:ssa keskimäärin.
Uuden tietoturvaviraston tehtävänä on korottaa tietoturvan tasoa koko EU:n alueella. Viraston keinoina ovat mm. tietoturvaohjeiden antaminen sekä koulutus.
Johtajalle suuri valta
Tietoturvavirastosta tulee ensi vaiheessa suhteellisen pieni. Siihen on kaavailtu 30-40 asiantuntijavirkailijaa. Paasilinnan hieroman kompromissin vuoksi virastolle tulee suurempi johtokunta kuin virasto itse on.
Johtokuntaan tulee edustajat kaikista EU tulevista 25 jäsenmaasta sekä edustajat komissiosta, alan yrityksistä ja kuluttajajärjestöistä. Paasilinnan mukaan pari kertaa vuodessa kokoontuvan johtokunnan "viinerikahvit" ovat pieni hinta kompromissin saavuttamisesta.
Viraston johtajan valta on sen sijaan suuri. Paasilinna perusteli pääjohtajan valtaa sillä, että viraston on kyettävä reagoimaan nopeasti esimerkiksi virushyökkäyksiin.