Euroopan parlamentti varautuu käyttämään kaikkia 23 kieltä, kun unioni ottaa uusia jäsenmaita Itä- ja Keski-Euroopasta. Parlamentin käännös- ja tulkkausmenojen ennakoidaan kasvavan 50 prosentilla. Edelleen parlamentti arvioi tarvitsevansa 740 uutta virkaa sekä yli 1 600 uutta toimistoa ja työhuonetta laajentumisen takia.
Mikäli näin tapahtuu, parlamentin tulkkausta on mahdollista seurata ilmeisesti vuodesta 2004 alkaen muun muassa puolaksi ja unkariksi. Laajentumisen vaatimuksista on valmistunut parlamentin pääsihteerin Julian Priestleyn teettämä alustava raportti.
Kaikki kielet ovat raportin mukaan tarpeen monesta syystä. Kansalaisten ei uskota mieltävän parlamenttia omakseen, jos heidän edustajansa eivät voi käyttää omaa kieltään. Oikeutta äidinkieleen perustellaan lisäksi tasapuolisuudella. Edelleen median kiinnostuksen pelätään vähenevän, mikäli puheita ja papereita ei välitetä kaikilla kielillä.
Parlamentissa varaudutaan ns. big bang -laajentumiseen, joka tarkoittaa kymmenen uuden jäsenmaan liittymistä unioniin vuonna 2004. Tällöin nykyisten 11 virallisen EU-kielen rinnalle tulisi 10 kieltä lisää.
EU käy jäsenneuvotteluja 12 maan kanssa. Näistä Bulgaria ja Romania eivät tule kyseeseen vielä lähivuosina. Vasta kaksikon liityttyä kielten kokonaismäärä nousisi 23:een. Myös Turkki on EU:n jäsenehdokas, mutta sen kanssa ei ole vielä avattu neuvotteluja. Parlamentti arvioi täyden kielipalvelun olevan hinnakas projekti: kustannuksiksi arvioidaan yli 75 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Menot olisivat noin 50 prosenttia suuremmat vuoden 2002 tasoon verrattuna.
Säästöjä arvioidaan kertyvän muun muassa kahdensuuntaisista passiivisista tulkkausmenetelmistä. Tällöin puhuja voisi käyttää omaa äidinkieltään, mutta se tulkattaisiin ensisijaisesti yleisimmille EU-kielille. Suomenkielen tulkkauksesta saadut kokemukset mainitaan yhtenä esimerkkinä.