EU-parlamentin suosio on laskenut Suomessa selvästi viimeisen puolen vuoden aikana. Suomalaisista 56 prosenttia luottaa nyt parlamenttiin, kun vielä viime vuonna luku oli 63 prosenttia.
Parlamentin suosio on alamäessä unionissa laajemminkin, ja luottamus siihen on 52 prosenttia. Samalla alle puolet kansalaista on tyytyväisiä demokratian toimimiseen EU:ssa.
Tiedot käyvät ilmi EU:n eurobarometristä, joka julkaistiin maanantaina.
Itse EU-jäsenyys on kuitenkin vielä kohtuullisen suosittua kautta Euroopan, ja 54 prosenttia kansalaisista pitää jäsenyyttä myönteisenä asiana. Suomalaiset ovat aiempien kyselyjen tapaan tapaan keskimääräistä epäilevämpiä 45 prosentin osuudella.
Samalla suomalaisten tuki EU:n yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle on noussut ja on nyt 63 prosenttia. Koko EU:ssa tuki on kuitenkin peräti 77 prosenttia.
Kysely paljastaa myös, että suomalaisten tietämys EU:n rahankäytöstä on heikkoa. Peräti 40 prosenttia luulee unionin käyttävän suurimman osan rahoistaan hallintokuluihin. Todellisuudessa EU käyttää ylivoimaisesti eniten rahaa maatalous- ja aluetukiin.
EU-kansalaisten halu ottaa unioniin uusia jäsenmaita näyttää eurobarometrin mukaan riippuvan siitä, mikä ehdokasmaa on kyseessä.
Esimerkiksi jäsenyysneuvottelut lokakuussa aloittavan Turkin jäsenyyttä vastustaa yli puolet kansalaisista. Suomessa vastustajia on peräti kaksi kolmannesta.
Sen sijaan tuki Sveitsin, Norjan ja Islannin jäsenyydelle on yli 70 prosenttia, vaikka maat eivät ole tällä hetkellä edes pyrkimässä unioniin.
Suomalaisista 47 prosenttia kannattaa ja 41 prosenttia vastustaa perustuslakia. Suomea alhaisempia kannatuslukuja mitattiin vain muutamissa maissa, aktiivinen vastustus oli unionin korkeinta.
Kyselyä varten haastateltiin yhteensä 29 328 eurooppalaista touko-kesäkuussa, suomalaisia heistä oli 1 024.