Euroopan parlamentin istuntojen järjestäminen Brysselissä olisi säästänyt viime vuonna noin 11,5 miljoonaa euroa. Laskelma sisältyy EU-edustaja Kyösti Virrankosken (kesk.) mietintöön.
Virrankoski ihmettelee Strasbourgin istuntoviikkojen kalleutta. "Kyse on vain muuttuvista kuluista. Päälle tulevat vielä Brysseliä korkeammat kiinteistö- ja hotellikulut", Virrankoski sanoi maanantaina.
Lisälasku koituu siitä, että parlamentti kokoontuu 12 kertaa vuodessa Strasbourgissa Koillis-Ranskassa. Muuttuvilla kuluilla tarkoitetaan mm. matkoja ja tavaroiden kuljettamista. Virrankosken mukaan menot ovat noin 33 prosenttia Brysseliä korkeammat.
Erityisesti kiinteistökuluja nostaa Strasbourgiin 1999 valmistunut hulppea lasiseinäinen Louise Weiss -rakennus. Sen hinnaksi on arvioitu noin 450 miljoonaa. Surkuhupaisinta on, että hinnasta aiheutunut riita rahoittajien ja rakennuttajien välillä on ratkaisematta.
Vuonna 2000 parlamentti olisi säästänyt vastaavasti noin 10,5 miljoonaa euroa. Arvio perustuu Virrankosken laskelmaan. Pohjana on parlamentin pääsihteerin Julian Priestleyn antamat tiedot.
Parlamentti on yrittänyt suitsia kuluja nipistämällä Strasbourgin viikot nelipäiväisiksi. Säästö on ollut kuitenkin vain vajaan prosentin kokonaiskustannuksista.
"Säästöt ovat olleet paljon pienemmät kuin on oletettu. Lisäksi on aiheutunut tulkkausvaikeuksia, kuin tulkkien tarve on ruuhkautunut neljälle päivälle", Virrankoski totesi Strasbourgissa.
Päivällä lyhentämisen arvioitiin alunperin säästävän noin 7-9 miljoonaa markkaa vuodessa. Säästöä on laskettu kertyvän mm. päivärahoista, joita EU-edustajat saavat reilut 1 400 markkaa vuorokaudelta.
Strasbourgin istuntojen mielekkyys on ikuisuuskysymys. 626-jäseninen lainsäätäjä voisi kokoontua pysyvästi Brysselissä, tilat ovat olemassa. Nykyjärjestely perustuu EU:n perussopimukseen ja Ranskan vaatimukseen.
"Ranskan kunnia on kallis", Virrankoski sanoo.
Ranska tuskin luopuu istunnoista ilman jotain muuta myönnytystä. Parlamentilla on toimintoja myös Luxemburgissa, mm. käännösosasto. Virrankoski kehottaa pääsihteeri Priestleya laatimaan EU:n konventille yksityiskohtaisen laskelman kolmen eri toimipaikan kustannuksista.
Virrankoski pahoittelee myös naisten vähäistä osuutta vastuutehtävissä, vaikka parlamentti on sitoutunut tasavertaisuuteen. 18 A-virkaan nimitettiin vain yksi nainen kesän 2000 ja viime vuoden lopun välisenä aikana.
"Tämähän on vanhojen eteläeurooppalaisten miesten hallintokulttuuri", Virrankoski toteaa.
Virrankoski vaatii, että naisilla pitäisi olla kiintiö korkeimmissa viroissa. A-virat ovat korkeimpia EU-elinten hierarkiassa.
Vuoden 2000 varainhoidosta Virrankoski päätyy suosittelemaan vastuuvapautta parlamentille. Virrankoski on budjetin valvontavaliokunnan varajäsen. Parlamentti keskustelee EU:n eri toimielinten talousvastuista tiistaina.
