Euroopan komission puheenjohtajalla José Manuel Barrosolla on taipumusta mahtipontisuuteen. Aimo annos sitä sisältyi Barroson puheeseen Euroopan parlamentissa, kun hän kertoi komission esittävän rahoitusmarkkina- eli transaktioveron käyttöönottoa unionin alueella.
Barroso julisti, että EU-maat ovat tukeneet finanssialaa kolmen vuoden aikana 4 600 miljardilla eurolla apuna ja takuina, ja "nyt on finanssisektorin aika kantaa oma vastuunsa". Summa on niin mykistävän suuri, että sieti se ääneen sanoakin.
Rahoitusmarkkinoiden varainsiirtoveroksikin kutsuttava maksu käsittäisi osakekaupan ja niin sanotut johdannaismarkkinat. Veron suuruus olisi vähintään 0,1 prosenttia kaikessa kaupankäynnissä, jonka yksi tai molemmat osapuolet ovat EU-alueelta. Johdannaisten veroaste olisi 0,01 prosenttia.
Veron vuotuinen tuotto-odotus on komission laskelmissa 55 miljardia euroa. Kerättävällä verolla rahoitusmarkkinoiden toimijat osallistuisivat velkakriisin laskujen maksuun. Kriisin akuuttiin vaiheeseen vero ei ehtisi tuoda helpotusta, koska se tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2014.
Rahoitusmarkkinavero on sukua niin sanotulle Tobinin verolle. Pääerona on se, että rahoitusmarkkinaveroa ei koottaisi valuuttakaupoista.
Veron perusideoihin kuuluu se, että se loisi pidäkkeitä markkinoiden riskinotolle ja spekulatiiviselle kaupankäynnille. Tavoite on ehdottoman kannatettava, kun ajattelee esimerkiksi niitä tapahtumia, jotka pudottivat läntisen maailman vuonna 2008 finanssikriisiin ja Suomenkin äkilliseen taantumaan.
On kaikkiaan vaikea puolustaa nykyistä käytäntöä, jossa kaupankäynnin voitot jäävät yksityisiksi mutta tappiot -- kunhan ne nousevat liian raskaiksi markkinatoimijoille kantaa -- sosialisoidaan eli siirretään veronmaksajien kannettaviksi.
Spekulatiivinen, usein lähinnä vedonlyöntiä muistuttava kaupankäynti ei ylipäätään vie maailmaa suuremmin eteenpäin.
Komission ehdotus menee nyt EU:n valtiovarainministerien ja Euroopan parlamentin käsittelyyn. Suomi tukee veroa. Ainoa vastustaja lienee Britannia. Sen oma lehmä ojassa on Lontoon City. Kaupankäynti siellä voisi veron vuoksi hiljentyä ja siirtyä EU:n ulkopuolelle. Yksikin vastustaja riittää, ja siksi veron läpimeno on epävarmaa.
Veroesitystä voi pitää uutena merkkinä EU:n ryhdistäytymisestä koko unionia heiluttelevan talouskriisin edessä ja sen seurausten lievittämisessä. Muitakin signaaleja on: EU-parlamentti hyväksyi keskiviikkona talouskuria tiukentavan lakipaketin. Sen avulla sääntöjä rikkovat jäsenmaat voivat joutua maksamaan sakkoja rikkomuksista. Suomi ja Hollanti taas ovat esittäneet EU:n talouskomissaarin valtuuksien vahvistamista niin ikään talouskurin takaamiseksi.
Velkakriisiä lievittää hiven sekin, että Saksan liittopäivät hyväksyi torstaina Euroopan väliaikaisen vakausvälineen ERVV:n vahvistamisen, päivä Suomen eduskunnan jälkeen. Nyt pitää vain toivoa, että Kreikastakin kuultaisiin viimein hyviä uutisia.