Asiantuntijat ovat pitkään kauhistelleet Suomen liikenneyhteyksien ylläpitoon ja rakentamiseen käytetyn rahan vähyyttä ja sitä, että koko verkoston korjausvelan on annettu kasvaa holtittomasti vuosien ajan.
Lähivuosina tilanteeseen on kuitenkin lähes pakko tulla muutos ja määrärahoja on käytännössä kasvatettava rajusti. Tilanteen taustalta löytyy tämä ”yleinen syypää kaikkeen” eli EU ja sen päätös sekä Suomen sitoutuminen tämän päätöksen toteuttamiseen.
Lipsuminenkin tuntuisi oudolta, onhan päätöksen Suomea koskevat osuudet tehty nimenomaan Suomen oman esityksen mukaisesti.
EU on nimittäin päättänyt eurooppalaisen liikenneverkon luomisesta. Tämän ns. TEN-T -verkon (Trans-European-Transport Nertworks) avulla halutaan luoda EU:n alueelle kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä.
Pohjois-Suomea ja Oulua tämä TEN-T -ydinliikenneverkosto koskee kahdellakin tavalla. Siihen nimittäin kuuluvat sekä Suomen tärkein etelä-pohjoissuuntainen valtatie, eli Nelostie, aina Helsingistä Tornioon saakka sekä rautatieyhteys Helsingistä Tampereen, Seinäjoen ja Oulun kautta niin ikään Tornioon ja edelleen Ruotsin puolelle.
Etelä-Suomesta verkostoon kuuluvat sekä tie- että rautatieyhteydet länsirannikolta Turusta itärajalle.
Kun viime aikoina on usein ja syystä nostettu esiin muun muassa Nelostien kunnostaminen nykyistä liikennetiheyttä palvelevaksi Oulun kohdalla ja lisäksi edelleen koko matkalta Oulusta Kemiin, puhutaan siis juuri tuosta TEN-T -verkon yhteydestä.
Jo tähän mennessä muun muassa Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksessa tieasioista vastaavat ovatkin toistuvasti viitanneet Nelostien korjaustarpeesta puhuessaan juuri tähän TEN-T -päätökseen ja siihen, että päätös velvoittaa Suomea saattamaan tämän ydinverkon EU:n normien mukaiseen kuntoon vuoteen 2030 mennessä.
Kokonaisuuteen liittyy kuitenkin todella mielenkiintoisia seikkoja.
Tieverkon osalta pelkästään tämän ydinverkon kehittämiskustannukset ovat arviolta noin 6,5 miljardia euroa ja raideveron osalta noin 4,3 miljardia euroa.
Kun valtio investoi tällä hetkellä koko liikenneinfraan noin 375 miljoonaa euroa vuodessa, kuluisi yksin TEN-T -ydinverkon rakentamiseen peräti 28 vuotta, edellyttäen, että koko määräraha käytettäisiin vain tähän tarkoitukseen. Muiden väylien rakentamiseen tai kehittämiseen ei siten jäisi rahaa lainkaan.
Ilman todella merkittävää määrärahojen lisäämistä liikenteeseen oltaisiin siis tilanteessa, jossa tavoite saavutettaisiin vasta joskus 2043, eli vaatimattomasti 13 vuotta myöhässä sitoumuksesta.
Kun Suomea on jopa moitittu siitä, että se panee EU:n päätökset toimeen liiankin kirjaimellisesti, onkin jännittävää nähdä, miten tämän hankkeen toimeenpanossa menetellään.
TEN-T -tieverkon osalta tilanteeseen tuo mielenkiintoisen lisän se, että vaikka se on pakko rakentaa, EU ei ole tarkoitukseen tukea tarjoamassa.
Raideverkon rakentamiseen tukea voidaan sen sijaan saada 10 prosenttia, eli yhden hallituskauden aikana sitä olisi tulossa noin 600 miljoonaa euroa. Kuten Pro Rautatiet ry:n puheenjohtaja Pekka Salmi on jo julkisuudessa todennut, sellainen rahamäärä kannattaa toki ottaa vastaan.
TEN-T -verkko löytyy siis varmasti seuraavan hallituksen pöydältä. Eikä silloin puhuta neljän vuoden hallituskaudesta, vaan kokonaisuutta koskevat päätökset on tehtävä kerralla ainakin vuoteen 2030 saakka.
Kaikille on toivottavasti selvää, että Suomen on huolehdittava oman liikenneverkostonsa toimivuudesta, sillä vain toimivuus takaa Suomen logistisen kilpailukyvyn ja sitä kautta taloudellisen kasvun edellytykset.
”Päätös velvoittaa Suomea saattamaan ydinverkon EU:n normien mukaiseen kuntoon.”