EU:n komissio päättää tiistaina, viekö se ministerineuvoston oikeuteen päätöksestä jättää Saksa ja Ranska rankaisematta vakaussopimuksen rikkomisesta. Päätöksen takana arvioitiin maanantaina olevan niukka enemmistö komissaareista.
Kyseessä on ennenkuulumaton tapaus EU:n historiassa. Jäsenmaista koostuva ministerineuvosto jätti kaksi suurinta eurotaloutta rankaisematta marraskuussa, vaikka komissio oli vakaussopimuksen sääntöjen mukaisesti esittänyt rangaistustoimia maiden ylitettyä toistuvasti julkisen talouden alijäämälle sovitun kolmen prosentin rajan.
Suurten maiden Saksan, Ranskan ja Britannian komissaarien on arvioitu vastustavan asian viemistä oikeuden ratkaistavaksi. Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi kuitenkin viikonlopun lehtihaastattelussa, että syytteen nostaminen näyttäisi peruuttamattomalta.
Marraskuussa ministerineuvoston äänestyksessä jäivät vähemmistöön Hollanti, Suomi, Itävalta ja Espanja, jotka olisivat kannattaneet kurinpitotoimien käynnistämistä. Neuvoston päätös romahdutti komission ja koko EU:n arvovaltaa.
Saksan ja Ranskan on katsottu pitävän pilkkanaan yhteisiä sääntöjä, mikä heikentää koko EU:n uskottavuutta. Syytteen nostamista kannattavat komissaarit halunnevat selkeyttä siihen, miten tulevaisuudessa kohdellaan vakaussopimuksen sääntöjen rikkojia.
Tähän mennessä Irlantia, Portugalia, Saksaa ja Ranskaa vastaan on käynnistetty menettely vakaussopimuksen sääntöjen mukaisesti, mutta vain Irlantia ja Portugalia vastaan hyväksyttiin rangaistustoimien käynnistäminen.
Talouskomissaari Pedro Solbesin kerrotaan haluavan oikeustoimien käynnistämisellä luoda selkeät lailliset puitteet budjettivalvonnalle.
Komissio on koettanut ajaa itselleen enemmän valtaa jäsenmaiden ja euroalueen budjettikurin valvonnassa jo aikaisemminkin onnistumatta.
Komissio suunnittelee jo vakaussopimuksen seurantaan uusia toimenpiteitä.
Jos EU:n komissio huomenna päättää käynnistää oikeudelliset toimet ministerineuvostoa vastaan, sen mahdollinen häviäminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa murentaisi komission vaikutusvaltaa entisestään.
Ratkaisun tullessa nykyinen komissio olisi tuskin enää vallassa. Komissio voi kuitenkin pyytää nopeaa käsittelyä, mikä voisi merkitä kuuden kuukauden prosessia.
Käytännössä nykyinen komissio lopettelee töitään ensi kesänä, jolloin valitaan uusi komissio aloittamaan työnsä marraskuun alussa.