Suomi voi jatkossa osallistua myös EU:n tekemällä päätöksellä kriisinhallintaoperaatioihin.
Päälähtökohtana pysyy jatkossakin, että rauhanturvaoperaatioilla pitää olla YK:n tai Etyjin valtuutus, mutta jos sitä ei saada Suomi voi lähteä mukaan myös EU:n omaan operaatioon.
Rauhanturvalain muuttamista pohtinut työryhmä on EU-mandaatin riittämisestä ja kirjaamisesta lakiin täysin yksimielinen. Työryhmä luovuttaa esityksensä ulkoministeri Erkki Tuomiojalle (sd.) ensi viikon tiistaina.
Lakiin on tulossa merkittävä muutos myös voimankäytön osalta. Nykylain mukaan Suomi ei voi osallistua rauhaanpakottamiseen.
Tästä ehdosta ollaan luopumassa siten että jatkossa Suomi osallistuu operaatioihin samoilla ehdoilla kuin muutkin maat.
Rauhanturvalakia on muutettava EU:n taisteluosastoihin eli nopean toiminnan joukkoihin mukaan menon helpottamiseksi. Nykylain mukaan Suomi voi osallistua vain sellaisiin operaatioihin, joilla on joko YK:n tai Etyjin valtuutus.
Ilman lain muuttamista Suomi ei voisi olla mukana EU:n joukoissa, sillä eteen saattaa tulla myös operaatio, jolle ei ole saatavissa YK:n mandaattia.
Lakimuutosta valmistelemaan pystytettiin työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut alivaltiosihteeri Markus Lyra ulkoministeriöstä ja varapuheenjohtajana osastopäällikkö Pauli Järvenpää puolustusministeriöstä. Työryhmä on nyt saanut työnsä päätökseen ja viimeistelee esitystään luovutuskuntoon.
Kädenvääntö
on jo käyty
Työryhmän esitys menee seuraavaksi hallitukseen, mutta siellä ei ole odottavissa poliittista kädenvääntöä. Myös hallituksen ja presidentti Tarja Halosen näkemykset ovat jo kohdanneet toisensa.
Lakimuutos lähtikin etenemään kunnolla sen jälkeen, kun myös presidentti Halonen ilmoitti olevansa valmis hyväksymään myös EU:n valtuutuksen sellaisissa operaatioissa, joille ei ole saatavissa YK:n mandaattia.
Eduskunta saanee lakimuutoksen eteensä vielä kevätkauden loppumetreillä tai heti syysistuntokauden alussa. Mikään tulenpalava hoppu EU-mandaatin hyväksymisellä ei ole, mutta laki on saatava voimaan viimeistään ensi vuoden lopulla. Vielä parempi olisi, jos eduskunta voisi hyväksyä lain jo vuoden 2006 alkupuolella, koska silloin aloitetaan rekrytointi EU:n nopean toiminnan joukkoihin.
Suomi on osallistumassa kahteen taisteluosastoon. Saksan ja Hollannin kanssa perustettava osasto on päivystysvuorossa heti 2007 alkupuolella. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Viron taisteluosaston puolen vuoden mittainen päivystysvuoro tulee vuonna 2008.
Ensimmäiseen osastoon Suomesta tulee noin 150 ja jälkimmäiseen parisataa osanottajaa.
EU:n nopeamman toiminnan joukoilta voi jäädä puuttumaan YK:n hyväksyntä useasta eri syystä. Esimerkiksi kriisin osapuolet voivat pyytää itse EU-joukkojen apua, eikä YK:n mandaattia tällöin edes tarvita.
Etyj-mandaatti
roikkuu mukana
Ulkoministeriöstä ja puolustusministeriöstä on jo aikaisemmin korostettu, että mandaattikeskustelu on ollut osin harhaanjohtavaa, koska mitään uutta mandaattia ei olla hakemassa.
Jos ja kun EU päättää lähettää taistelujoukot johonkin operaatioon, Suomi on mukana hyväksymässä päätöstä.
Se edellyttää jäsenmailta yksimielisyyttä. Toisin sanoen Suomen on ratkaistava kantansa operaatioon jo ennen kuin EU:ssa tehdään siitä päätös. Mitään erillistä päätöstä jälkikäteen kotimaassa ei sen jälkeen tarvita, kun Suomi on EU:ssa sitoutunut operaatioon.
Vuonna 1993 rauhanturvalakiin lisättiin YK:n valtuutuksen rinnalle myös Etyjin mandaatti. Se on kuitenkin ollut kuollut kirjain, sillä tätä vaihtoehtoa ei ole koskaan käytetty.
Syynä on se, ettei Etyjillä ole edes ollut yhtään rauhanturvaoperaatiota.
Sellaista kaavailtiin aikoinaan Kaukasukselle, mutta siitä ei tullut mitään.
Työryhmässä oli jossain vaiheessa voimakkaana se näkemys, että Etyj-mandaatin yli vedettäisiin henkselit. Näin ei kuitenkaan tehty.