EU aloittaa ensimmäisen rauhanturvaamisoperaationsa maaliskuussa Makedoniassa. EU ottaa komentovastuun Natolta varmistaakseen maan vakautta.
EU:n ulkoministerit tekivät päätöksen operaatiosta maanantaina ja jäsenmaiden puolustusvoimien komentajat viimeistelivät yksityiskohdat tiistaina Brysselissä.
Makedonian presidentti Boris Trajkovski pyysi EU:ta ottamaan vastuun sen jälkeen kun Nato-joukkojen kausi päättyy.
Makedonia on tällä hetkellä suhteellisen vakaa viime vuoden yhteenottojen jälkeen, mutta maassa tapahtuu edelleen aseellisia välikohtauksia, jotka kohdistuvat mm. poliitikkoihin.
Käytännössä joukot eivät kovinkaan paljon vaihdu, vaan joukkojen komento siirtyy Natolta EU:lle ja samalla komentaja vaihtuu.
Joukkojen arvioidaan noin 300 sotilasta, kun määrä nyt on vähän alle 500.
Suomesta määräksi joukkoihin menee 4-6 upseeria sen jälkeen kun tasavallan presidentti on tehnyt asiasta päätöksen. Suomella ei ole tällä hetkellä mahdollisuuksia suurempaan panostukseen, koska Suomi johtaa Kosovossa Kfor-operaatiota.
Joukkoja komentaa Naton Euroopan joukkojen varakomentaja, joka tällä hetkellä on saksalainen amiraali Rainer Feist. Operaation päämaja on Naton komentokeskuksessa Monsissa, Belgiassa.
EU:n kyky ottaa vastatakseen Makedonia-operaatiosta tuli mahdolliseksi sen jälkeen kun viime joulukuussa päästiin lopulliseen sopimukseen Naton voimavarojen käytöstä.
Turkin ja Kreikan kiista oli siihen saakka estänyt Berlin -sopimuksen täytäntöönpanon.
Koska EU:lta puuttuu tarvittava kuljetus- tiedustelu- ja johtamiskapasiteetti, se joutuu turvautumaan Naton voimavaroihin. Berlin -sopimuksen yksityiskohtien järjestelyjen on määrä olla valmiina maaliskuun alussa, ja EU:n on tarkoitus ottaa operaatio hoidettavakseen 10. maaliskuuta.
"Sotilaallisesti lipun vaihtamisessa ei ole paljon järkeä, mutta nyt on mahdollisuus katsoa, että kaikki pelaa ja EU-Nato -suhde toimii. Sotilaallisesti se on hyvä ja hyödyllinen kokemus", totesi puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala.
Kaskealan mukaan maassa on aika rauhallista, mutta on mahdollista että jossakin tilanteessa esimerkiksi kansainvälisiä tarkkailijoita jouduttaisiin evakuoimaan.
Joukkojen organisaatio on Kaskealan mukaan pääasiassa entinen, mutta päätökset tehdään eri paikassa.
Komentajien kokouksessa käytiin läpi operaation toteutus, ja paikalla oli myös amiraali Feist.
Epäselvyyksiä tai erimielisyyksiä operaation toteuttamisessa tai suunnittelussa ei Kaskealan mukaan ollut.
EU-maat ilmaisivat Kööpenhaminan huippukokouksessa joulukuussa valmiutensa ottaa vastuulleen myös Bosnia-operaatio, jossa on mukana 12 000 sotilasta Naton johdolla. Vuodenvaihteessa Bosnian poliisioperaatio siirtyi jo EU:n vastuulle.
Nopean toiminnan joukoista sopimukseen
Asevoimien komentajien kokouksessa käsiteltiin myös EU:n kriisinhallintaan liittyvien nopean toiminnan joukkojen määrittelyä ja toimintaa. Jäsenmaat hyväksyivät sen, että nopean toiminnan joukkojen on oltava valmiina viiden vuorokauden kuluessa lähtemään esimerkiksi evakuointitoimiin, kun EU:n ministerineuvoston päätös on tehty.
Toisenlaisiin tehtäviin määriteltiin lähtövalmius 30 tai 60 päivän kuluessa. Komentajat kävivät läpi erilaisia skenaarioita, minkälaisiin tehtäviin kriisinhallintajoukkoja voidaan tarvita.
Kaskealan mukaan sotilaallisen päätöksenteon nopeudessa ei ole ongelmia, mutta ministerineuvoston poliittiseen päätöksentekoon kaivattaisiin hieman nopeutta.
Koko kriisinhallintatoimintaa koskevien päätösten on määrä olla valmiina vuoden loppuun mennessä.