Kolumni

EU on parantanut juoksuaan taloudenpidossa

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa joka vuosi EU:n tilit, tulot ja menot sekä antaa lausuntonsa kahdesta asiasta.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa joka vuosi EU:n tilit, tulot ja menot sekä antaa lausuntonsa kahdesta asiasta. Ensinnäkin tilien oikeellisuudesta ja luotettavuudesta. Ja toiseksi siitä, onko EU:n talousarviovarat kerätty ja käytetty sääntöjen mukaisesti. Eli, onko EU:n tilitapahtumat lailliset. Tarkastuksessa sovelletaan kansainvälisiä tarkastusstandardeja.

-
Kuva: Van Soens Eve

Pari viikkoa sitten julkaistussa vuoden 2018 vuosikertomuksessa totesimme tileistä, että EU:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:n taloudellisesta asemasta. Käytännössä siis meillä on kohtuullinen varmuus siitä, että tulot, menot, varat ja velat on kirjattu oikein ja että tilinpäätöksessä ei ole olennaisia virheitä.

Tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta annoimme puolestaan varauman sisältävän lausunnon. Varauman sisältävä lausunto tarkoittaa, että emme voi antaa puhdasta lausuntoa, mutta havaitut ongelmat eivät ulotu laajalle eli niitä ei esiinny koko tarkastusjoukossa. Vuosi 2018 oli kolmas peräkkäinen vuosi, kun saatoimme antaa maksuista varauman sisältävän tarkastuslausunnon. Vuoteen 2016 saakka olimme antaneet kielteisen lausunnon joka vuosi vuodesta 1994 alkaen.

Trendi maksujen arvioidussa virhetasossa on ollut selkeästi alaspäin: 2015: 3,8 prosenttia; 2016: 3,1 prosenttia, 2017: 2,4 prosenttia, 2018: 2,6 prosenttia. Lisäksi huomattavassa osassa vuodelta 2018 tarkastettuja menoja – etenkin tukioikeuteen perustuvissa maksuissa – virhetaso ei ollut olennainen eli jäi alle kahden prosentin. Tukioikeuksiin perustuvia maksuja ovat muun muassa suorat tuet viljelijöille sekä opiskelija-apurahat.

Kaikesta positiivisesta kehityksestä huolimatta usein kuuluu väitettävän, että kun EU:n menot olivat noin 157 miljardia euroa ja arvioitu virheprosenttimme siis 2,6 prosenttia, että veronmaksajien varoja kului hukkaan noin neljä miljardia euroa. Tai kaikkein sensaatiohakuisimmissa otsikoissa puhutaan jopa 4 miljardin euron petoksista.

Ei onneksi. Arvioitu virhetaso ei kuvasta petosten, tehottomuuden tai tuhlaamisen määrää. Se on arvio varoista, joita ei olisi pitänyt maksaa EU:n talousarviosta, koska niiden käyttö ei ollut täysin EU:n ja kansallisten sääntöjen mukaista. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tapahtumia testatessaan esimerkiksi, onko veloitetut kulut laskettu oikein ja täyttyvätkö tukikelpoisuusehdot. Tätä 2,6 prosentin luku tarkoittaa.

Tukikelpoisuusehtona saattaa olla esimerkiksi se, että kielletään EU:n avustuksen käyttäminen, jos jokin toinen taho toteuttaa saman tyyppistä liiketoimintaa samoissa tiloissa. Havaitsimme, että eräs edunsaaja (asianajaja) oli saanut rahoitusta, vaikka toimi samassa rakennuksessa toisen asianajoyrityksen kanssa eikä siksi ollut oikeutettu tukeen. Tällaisissa tapauksissa EU:n varoilla on silti voinut olla myönteinen vaikutus ja niillä on kenties saatu aikaan hyötyä, vaikka kaikki varojen käytölle asetetut ehdot eivät ole täyttyneet. Toisaalta jotkin menot voivat olla laillisuudesta huolimatta turhia esimerkiksi silloin, kun rakennetaan satamainfrastruktuuri ottamatta riittävällä tavalla huomioon tulevia rahtiliikennemääriä. Silloin kun tilintarkastustuomioistuin todellakin katsoo, että rahaa kuluu hukkaan, se tuo asian esille erityiskertomuksissaan.

Mahdollisia petostapauksia taasen löytyy tarkastuksissamme onneksi todella harvoin. Esimerkiksi vuoden 2018 tarkastuksessa havaitsimme yhdeksän mahdollista petosepäilyä. Ne toimitettiin Euroopan petostentorjuntavirastolle OLAFille tarkempia tutkimuksia varten.

Oleellinen osa tarkastajan työtä on sen vaikuttavuus. Toisin sanoen, tehdäänkö tarkastussuositusten pohjalta parannuksia? Analysoimme vuoden 2018 kertomuksessamme lähes 200 komissiolle vuonna 2015 esitettyä suositusta. Havaitsimme, että komissio oli pannut suosituksista kolme neljäsosaa täytäntöön kokonaan tai suurimmaksi osaksi. Myös suositukset, joita komissio ei alun perin hyväksynyt, pantiin täytäntöön useimmissa tapauksissa. Vain 11:tä suositusta ei ollut pantu lainkaan täytäntöön.

Korostimme vuosikertomuksessamme myös EU:n varainhallintoon liittyviä haasteita. Rakenne- ja investointirahastojen osuus nykyisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä on lähes puolet, mutta varojen käyttöaste jäsenvaltioissa on hyvin alhainen, selkeästi alhaisempi kuin edellisellä ohjelmakaudella. Ilokseni voin todeta, että Suomessa edellä mainittujen varojen käyttöaste on ollut vauhdikkainta koko EU:ssa.

Nostimme esille myös sen, että EU:n talousarvioon kohdistuvat riskit ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti takausten yleistymisen johdosta. Vuoden 2018 lopussa EU:n talousarvioon kohdistui noin 93 miljardin euron takausvastuut.

Yhteenvetona vuosikertomuksemme viesteistä voi kuitenkin todeta, että kaukana ovat ne päivät, kun EU-kriitikot juhlivat vuosikertomuksemme julkaisupäivää suurena ilon päivänä.

Hannu Takkula on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen.