Euroopan unionin komission Suomen edustuston päällikkö Reijo Kemppinen ei ole huomannut Suomen EU-politiikan muuttuvan miksikään, vaikka hallitus vaihtuukin.
Hän kiittää pääministeri Matti Vanhasta (kesk.) ja hänen johtamaansa hallitusta erittäin EU-myönteiseksi.
"Perusasiat eivät ole muuttuneet miksikään", hän toteaa Kalevan haastattelussa maanantaina Oulussa.
Kemppinen vakuuttaa tietävänsä, että pääministeri on oikeasti hyvin Eurooppa-myönteinen, eikä hallituksen jäsenissäkään ole mitään vikaa.
"Olemme yhä eurooppalaisen vaikuttamisen etupiirissä", Kemppinen sanoo.
Se, mikä on kiistatta muuttunut, on Kemppisen mielestä Euroopan unioni.
Ensimmäinen muutos on se, että unioni on laajentunut kerralla kymmenellä jäsenellä. Kemppisen mielestä se on valtavan iso muutos, johon sopeutuminen ottaa aikansa.
Toinen asia on se, että tällä hetkellä monestakin eri syystä johtuen keskeisten jäsenvaltioiden valmius tehdä päätöksiä, joita Eurooppa nyt tarvitsisi, on alhainen.
Tiennäyttäjät
hukassa
Kemppinen selvittää, että Saksan ja Ranskan johdolta puuttuu nyt tiennäyttäjän rooli. Suomen edustuston päällikkö varoittaa kuitenkin osoittamasta näitä maita sormella.
"Se olisi tyhmää ja lyhytnäköistä. Jokaisella maalla on omat ongelmansa", Kemppinen sanoo. Saksalla ja Ranskalla vaikeudet johtuvat taloudellisen kasvun hidastumisesta ja työttömyyden kasvusta.
Rakennemuutoksien toteuttaminen isoissa kansantalouksissa ei käy hetkessä. Tämän todellisuuden kanssa ei Kemppisen mukaan voi muuta kuin elää.
Toisaalta sillä, että integraation tahti vähän hidastuu, on myös etunsa.
Vauhti on ollut viime vuodet melkoista: Euroopan unionissa on nyt 25 jäsenmaata, yhteinen raha ja 450 miljoonaa ihmistä.
"Muutos ei voi olla jättämättä jälkiä. Ihmiset eivät ole pysyneet perässä. On tapahtunut liian paljon, ja asioista on ihmisten enemmistön mielestä päätetty tavalla, josta he eivät pidä", Kemppinen arvioi.
Kemppinen ei suinkaan kyseenalaista päätöksiä, mutta seuraavien vuosien aikana on hänen mielestään sekä hallitusten että Euroopan unionin instituutioiden syytä keskittyä keskustelemaan ihmisten kanssa ja lisäämään ymmärtämystä siitä, millainen Eurooppa nyt on.
Vastaanottajassa
ei vikaa
Se, että EU-kansalaisten tietomäärä on hatara, ei Reijo Kemppisen mielestä ole vastaanottajan vika.
"Joku voi havitella kansan vaihtamista, mutta se on kovin lyhytnäköistä havittelua."
Eikä vika oikeastaan ole EU:ssakaan, vaan pulma on kehityksen nopeudessa. Kemppinen painottaa, että kehitys ei ole vain EU:n luomaa.
Päättäjiä hän hiukan moitiskelee. EU-instituutiot ovat hänen mielestään kehittyneet liian etäisiksi ja monimutkaisiksi.
Kemppinen katsoo, että nyt Euroopan unionin pitäisi tulla lähemmäksi ja puhua kielellä, jota ihmiset ymmärtävät. "Kyllä tässä on eliittiuskoa ollut. On uskottu pitkään siihen, että ihmiset ymmärtävät kyllä vaikka eivät perusteita tiedäkään. Joskus se toimii, joskus ei. Nyt se ei oikein toimi", Kemppinen toteaa.
Reijo Kemppinen selvittää, että maan hallitus vaihtuu, jos ihmiset menettävät uskonsa siihen.
"Jos ihmisiltä menee Eurooppa-tasolla usko, EU lakkaa kehittymästä. Kun se sen tekee, se ei voi enää antaa ihmisille lisäarvoa, jota he tarvitsevat."