Pääkirjoitus

EU on kes­tä­nyt iskut hyvin

Euroopan unionia on haukuttu ja parjattu koko meneillään olevan talouskriisin ajan. Osin on ollut syytäkin. Yksi asia kannattaa huomata. EU on näyttänyt voimansa siinä, että maanosa on pysynyt vakaana poikkeuksellisista oloista huolimatta.

Euroopan unioni on kohdannut seitsemän viime vuoden aikana mittavia haasteita, jollaisia harva EU-kansalainen osasi vielä vuosikymmen takaperin odottaa. EU on joutunut heilumaan kuin vapaapalokuntalainen sammutellessaan sinne tänne syttyneitä tulipaloja ja rajatessaan paloaluetta.

Silti ajatus yhteisen eurooppalaisen talon rakentamisesta on pitänyt. EU:n periaatteiden toteutuminen myös poikkeuksellisissa oloissa on ollut viesti paremmasta. Oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja vapauden kaltaisia EU-arvoja ei ole pyyhkäisty pöydältä. Eurooppalaisten olisi tärkeätä huomata, että EU:n perusidea ei ole reissussa rähjääntynyt.

Yhdysvaltain finanssikriisistä vuonna 2008 maailmalle levinnyt taloustaantuma on tehnyt rumaa jälkeä useimmissa EU-maissa Suomi mukaan lukien. Vaikka 28 eurooppalaisen valtion yhteinen järjestelmä on natissut liitoksissaan, se on kestänyt lukuisat toisiinsa lomittuneet kriisit yllättävän hyvin.

Vain Kreikka on oma surullinen lukunsa. Kreikan taloudelliseen ja inhimilliseen katastrofiin päätynyt tilanne  vaatii vastakin runsaasti muun Euroopan tukea. Taloudellisen epävakauden aikana EU:ta on moitittu ja morkattu lujasti hidastelusta, osin syystäkin.

Eurokriisin puhkeamisen jälkeen EU kokosi turvavarustuksen, mutta ei ennen kuin eurooppalainen rahoitusjärjestelmä kävi uhkaavasti kuilun partaalla 2010-luvun alussa.

EU oppi läksynsä nopeasti. Talouden kriisijärjestelyihin keskittynyt Euroopan vakausmekanismi EVM aloitti vuonna 2013. EU-komissio puuttuu entistä herkemmin jäsenmaiden budjettialijäämiin. Komissiolla on valtuudet asettaa budjettikurista lipsuva jäsenmaa valvontaan.

Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtäväksi on annettu pitää yllä hintatason vakautta, ja siinä on onnistuttu melko hyvin yhteisellä korkopolitiikalla. Euroopan keskuspankilla EKP:llä on velvollisuus valvoa ja arvioida rahoituslaitosten toimintaan liittyviä heikkouksia. Sääntöjä noudatetaan paljon tarkemmin kuin ennen finanssikriisiä, vaikka lipsujiakin on.

Euroopan voimasta kertoo, että rajut poliittiset protestit eivät ole muuttuneet aseiden kalisteluksi tai väkivallaksi, kuten vielä muutama vuosikymmen sitten tapahtui, vaan ne on ratkaistu vaaliuurnilla.

Ilmaa siipiensä alle saaneet populistipuolueet ovat olleet vaatimassa jopa omien maidensa eroa unionista.
Eurokriitikoilla on oma ryhmänsä Euroopan parlamentissa Strasbourgissa, ja heillä on valtuudet tehdä politiikkaa ja vaikuttaa yhteisiin päätöksiin. EU-vastaisuus ja kriittinen suhtautuminen unionin päätöksiin on osa eurooppalaisuutta.

Monet EU:n toimintatavat on kyseenalaistettu, mutta kukaan ei voi kieltää yhtä asiaa. Eurooppa on pysynyt kriisiaikanakin vakaana maanosana pitkälti EU:n ansiosta.

Jokainen Euroopan historiaa tunteva tietää, että muutos on merkittävä. Kansakuntien on syytä olla ylpeitä kehityksestä.