Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntaliitot vaativat lisää valtion rahaa uusiin EU-ohjelmiin. Liitot esittävät, että Pohjois-Suomen rakennerahastojen kuntaosuus lasketaan kymmeneen prosenttiin ja Itä-Suomen kahdeksaan prosenttiin kansallisesta julkisesta rahoituksesta.
Budjettiriihen mukaan näistä rahoista menee koko maassa kuntien piikkiin 25 prosenttia, ja loput tulevat valtion kirstusta. Nyt kuntien osuus on Pohjois-Suomen tavoite 1 ja 2 -ohjelmissa 18 prosenttia. Itä-Suomen ohjelmissa kunnat maksavat 15 prosenttia kansallisesta julkisesta rahasta.
Liitot vaativat lisäksi Pohjois- ja Itä-Suomen kansallisen osuuden nostoa samaan, mihin muuallakin maassa aiotaan mennä. Budjettiriihessä on sovittu, että Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmissa EU:n ja kansallinen rahoitus jakaantuu tasan (50--50 prosenttia), mutta Etelä- ja Länsi-Suomessa on kansallista rahaa on 60 prosenttia ja EU-rahaa 40 prosenttia. Uusi jako ohjaisi Pohjois- ja Itä-Suomen hankkeisiin suhteellisesti muita vähemmän valtion rahoja.
Liitot ovat jättäneet maan hallitukselle kannanoton rahoituksesta. Lopullisesti valtioneuvosto päättää asiasta loka-marraskuun vaihteessa kun se hyväksyy EU-ohjelman.
Jos hallituksen esitys toteutuu, nousisivat maakunnan kuntien osuudet Pohjois-Pohjanmaan liiton laskelmien mukaan ensi ohjelmakaudella (2007--2013) runsaalla 10 miljoonalla 41,2 miljoonaan euroon. Koko Pohjois-Suomessa kuntien lisämaksu olisi 25 miljoonaa.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pentti Lampinen pelkää, että Pohjois-Suomessa jää osa EU-rahoista käyttämättä ja hyödyntämättä, koska kuntaosuudet kasvavat. "Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pohjoisen kunnilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia osallistua EU-ohjelmien rahoitukseen näin suurella osuudella", hän sanoo.
Lisäksi uusien EU-ohjelmien rakenne vaikeuttaa kuntarahojen käyttöä. Tulevissa ohjelmissa pääpaino (75--80 prosenttia) on yritystoiminnan ja innovaatioiden kehittämisessä. Niissä tärkeimpiä rahoittajia ovat yritykset ja oppilaitokset, ennen kaikkea valtion omistamat yliopistot, mutta eivät kunnat.
"Vaikka kunnat voisivat osoittaa lisää rahaa, niitä ei voitaisi kaikkia käyttää", Pentti Lampinen sanoo. "Yhtälö on mahdoton." Nykyisellä ohjelmakaudella investointien osuus rakennerahasto-ohjelmissa on paljon suurempi kuin uudella kaudella. "Esimerkiksi Ouluun on rakennettu Oritkarin satama, johon on sitoutunut paljon myös kuntarahaa. Tällaisia isoja investointeja voi ensi kaudella olla vähän", Lampinen sanoo.