EU:n puheenjohtajamaana aloittanut Latvia pyrkii hakeutumaan Venäjä-politiikassa keskitielle.
Baltian maat ovat olleet Ukrainan kriisin aikana Venäjän toimien äänekkäitä arvostelijoita. Etenkin Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite on kritisoinut kärkkäästi Venäjää.
- Puheenjohtajakautemme ei missään nimessä tule olemaan Venäjän vastainen, sanoi Latvian ulkoministeri Edgars Rinkevics toimittajille Riiassa.
Toisaalta monet Itä-Euroopan maat ovat sitä mieltä, että EU:n Venäjä-kovistelu on mennyt liian pitkälle. Esimerkiksi Tshekki, Slovenia ja Unkari ovat jarrutelleet Venäjä-pakotteita, koska niiden taloudelliset haitat ovat niin suuret.
- Olen eri mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että pakotteet eivät toimi. En näe niille vaihtoehtoja, Rinkevics sanoi.
Latvian ulkoministerin mukaan pakotteet voidaan purkaa vain, jos Venäjä toimii Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi. Näkemys on EU:n linjausten mukainen.
EU:n on otettava kevään aikana kantaa pakotteiden jatkamiseen. Ensimmäiset Venäjän vastaiset sanktiot erääntyvät maaliskuussa. Laajemmat talouspakotteet ovat voimassa elokuuhun asti, ellei Venäjä anna aihetta niiden purkamiseen.