”EU-nört­ti” on ylpeä pat­ti­jo­ki­sis­ta juu­ris­taan – "Olen suur­lä­het­ti­lään oikea käsi ja vasen jalka, eli teen kaikkea mah­dol­lis­ta"

Reetta Härönoja kävi koulunsa Pattijoella ja Raahessa 1980- ja 1990-luvuilla. Vielä silloin ei ollut selvää, että EU ”imaisee” hänet jonain päivänä.

Kuva: Johanna Kaprio

Pitkään maailmalla ollut Reetta Härönoja tekee työtä poliitikkojen taustalla.

Pattijoelta maailmalle parikymmentä vuotta sitten lähtenyt Reetta Härönoja elää tällä hetkellä unelmaansa. Hän aloitti elokuussa Suomen EU-edustustossa lähetystöneuvoksena. Toimipaikkana on Belgia ja Bryssel.

Härönojan työnkuvaa on vai­keaa selittää lyhyesti. Tiivistetysti voidaan sanoa, että hän on poliitikkojen taustalla tärkeää työtä tekevä virkamies.

– Olen suurlähettilään oikea käsi ja vasen jalka, eli teen kaikkea mahdollista. Valmistelen asioita suurlähettiläälle ja ministereille, Härönoja paketoi.

Hänen palkkansa on maksanut edelliset 12 vuotta ulkoministeriö. Kyseisessä työssä maa vaihtuu usein kolmen vuoden välein, joten yhteen paikkaan on vaikeaa asettua pysyvästi.

Ennen tämänkertaista Bryssel-työtään Härönoja työskenteli kolme vuotta Yhdysvalloissa Washington D.C:ssä.

– Siellä vastasin ilmasto- ja energia-asioista. Se oli sivupolku, koska olen tehnyt käytännössä koko urani EU-asioissa. Olen EU-nörtti, Härönoja naurahtaa.

Harjoittelu Brysselissä on käänteentekevä

Härönoja kävi koulunsa Pattijoella ja Raahessa 1980- ja 1990-luvuilla. Vielä silloin ei ollut selvää, että EU ”imaisee” hänet jonain päivänä.

– Lukiossa en vielä hirveästi miettinyt EU-asioita, koska silloin vasta liityttiin EU-jäseneksi, enkä päässyt vielä äänestämään Suomen EU-jäsenyydestä, Härönoja muistelee.

Härönoja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1996. Sen jälkeen hän lähti opiskelemaan Turun yliopistoon. Opiskeluaikana eteen tuli mahdollisuus lähteä harjoittelujaksolle Brysseliin. Tähän mahdollisuuteen Härönoja tarttui, ja sillä reissulla kiinnostus EU-asioita kohtaan syttyi.

– Huomasin jossakin ilmoitussivulla, että Samuli Pohjamo haki parlamenttiin harjoittelijoita hänen toimistoonsa. Tulin Brysseliin ensimmäisen kerran vuonna 1999, ja silloin innostuin tästä. Se oli tosi kiinnostavaa, ja sain tehdä hirveästi kaikkea hommaa ja puhua kieliä.

Kun Härönoja valmistui, hän meni ulkoministeriöön harjoitteluun. Silloin vahvistui käsitys, että hän haluaa tehdä tätä työtä.

Härönoja on ylpeä juuristaan. Hän korostaa olevansa nimenomaan pattijokinen, ei raahelainen. Silloin aikanaan Pattijoki oli vielä oma kuntansa.

– Ajattelen, että minulla on juuret aika syvällä pattijokisessa mullassa. Ei hävetä sanoa, että olen sieltä. Siellä oli turvallinen lapsuus, ja siellä on saanut juosta metsässä ja Kuuselan mäellä, Härönoja muistelee.

Työpäivät venyvät pitkiksi

Pienen paikkakunnan kasvatti on oppinut vuosien varrella liikkumaan Brysselissä. Hän löytää sieltä paljon hyvää, mutta tietyt asiat toimivat Suomessa paremmin.

– Olen sanonut, että Brysselissä ei mikään toimi, mutta kaikki järjestyy. Täällä ajattelee, ettet saa hoidettua mitään, mutta sitten se yhtäkkiä toimiikin. Suomessa taas kaikki toimii heti, mutta välttämättä kaikki ei järjesty. Täällä Brysselissä on hyvää ruokaa, ja kaikki on lähellä. Tunnissa pääsee Pariisiin ja parissa tunnissa Lontooseen. Eikä Suomeenkaan ole pitkä matka, Härönoja listaa.

Mutta palataanpa hetkeksi Härönojan monipuoliseen työhön. Hän kertoo, että työpäivät tahtovat venyä väkisinkin, mutta se ei 40-vuotiasta lähetystöneuvosta haittaa.

– Eipä täällä ole juuri koskaan alle 12 tunnin työpäivää, mutta viikonloput ovat yleensä vapaita. Kaikki tekevät pitkää päivää. Se on vähän se varjopuoli, että pitää istua ne tietyt kokoukset. Meillä on 24 tunnin raportointisääntö, eli raportti pitää olla Suomessa 24 tunnin sisään.