Kansainvälisen politiikan muutokset ja EU:n jäsenyys ovat vähentäneet Suomen valtiollisten asioiden kiinnostavuutta kansainvälisen vakoilun kohteena.
Suomen sisäpolitiikkaa ei seurata enää samassa mitassa kuin Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n ja DDR:n Stasin mahtiaikoina.
Vakoilua tutkinut filosofian tohtori Juha Pohjonen Joensuun yliopistosta arvioi, että Suomen sisäiset valtiolliset asiat eivät sellaisenaan ole vakoilun arvoisia.
Suomesta kirjataan ehkä jotain strategista tietoa esimerkiksi rautateiden ja siltojen rakentamisesta.
Suomen valtiollisten salaisuuksien ohi ovat ajaneet Euroopan unioniin, puolustusliitto Natoon ja yritysten osaamiseen kytkeytyvät asiat.
Suomen päätökset kiinnostavat, jos niiden kautta päästään käsiksi EU:n ja Naton suunnitelmiin. Yrityspuolella huipputekniikka on kuuma aihe.
Pohjosen mielestä ulkoasiainsihteeri Olli Mattilan vakoilujuttu käy mallista ja varoituksesta, mihin suuntaan ollaan menossa ja mitä EU-Suomessa ei saa tehdä.
Pohjonen väitteli Joensuun yliopistossa tohtoriksi syksyllä 2000. Väitöstutkimuksen otsikko oli Maanpetturin tie. Maanpetoksista 1945-1972.
Maanpetosrikosten tilalle näyttää näinä aikoina nousevan yritysvakoilu. Yksittäisiä teollisuusvakoilutapauksia tuli ilmi jo 1970- ja 1980 -luvuilla.
Pohjosen mukaan takavuosien teollisuusvakoilu oli kylmän sodan huurua. Yhdysvallat vahti ja vainosi, että Neuvostoliittoon ei saa mennä huipputeknologiaa.
Viime vuosikymmenen kuluessa huipputeknologia on kehittynyt Suomessa niin paljon, että täällä alkaa olla todellista vakoiltavaa.
Rikostarkastaja Arto Paakkinen keskusrikospoliisin Jyväskylän yksiköstä uskoo, että yritysvakoilu ja yrityssalaisuuksien rikkominen ja väärinkäyttö työllistävät poliisia lähivuosina.
"Tietotekniikka ja tietoon perustuva oivaltaminen tulevat niin arvokkaiksi, että tämäntyyppiset rikokset ilman muuta lisääntyvät", Paakkinen sanoo.
Tutkija Pohjonen puolestaan epäilee, että suuret yritykset salaavat sisäisiä kuprujaan. Niillä on oma turvallisuusorganisaatio, joka tutkii tietovuotoja. Ne kärsivät tappiot nahoissaan, jotta siloiseen julkisuuskuvaan ei tulisi tahroja.