Vaikka EU:n byrokratiaa ja kankeaa ohjelmakausikieltä kammoksutaan, sen rahoituksen tulokset näkyvät joka paikassa ympärillämme. Kun selaa läpi menneen ja kuluvan tavoiteohjelmien hankeluetteloita, lyhyeksi jäänee se lista hankkeista, joissa EU ei ole mukana. Monet eurovaaliehdokkaat korostavatkin kampanjassaan sitä, että parlamentti on tärkeä paikka vaikuttaa muun muassa aluetukiin.
Esimerkiksi Oulussa Merikosken suihkulähteiden valaistus on Euroopan unionin rakennerahaston tuella tehty. Viereiset kauniit kalaportaat ovat samaa sarjaa. Hupisaarten reitistöt on myös kunnostettu EU-hankkeina. Oulun kasarmialueen uusiokäyttöön koulutuskylänä on saatu tukea.
Vähän kauemmaksi mentäessä Euroopan yhteistä rahaa on käytetty Kärsämäen uuteen puukirkkoon. Kuusamon Rukan keskustan valtaisat maanalaiset parkit ynnä muut rakenteet ovat syntyneet EU:n vipuvoimaksi kutsutun tuen avulla. Rakennetuilla on kehitetty lisäksi paljon Syötteen alueen, Rokuan ja Kalajoen matkailukeskuksia.
Yli-Iin omintakeinen kivikausikeskus Kierikki on myös noussut pystyyn pitkälle EU:n tukemana.
Kun tanssijalka alkaa vipattaa, voi suunnata Kuivaniemen Merihelmen lavalle, joka on myös EU-rahalla osin rakennettu. Jopa syyskesän Oulun musiikkivideofestivaalit ilmakitaran MM-kisoineen on EU-projektin avulla nostettu sellaiseksi kansainväliseksi tapahtumaksi, jona se on muutamana viime vuonna tunnettu.
Oulun Ylikiiminkiin tulevaan monitoimikeskukseen käytetään paljon EU-rahaa.
Kylttiraja ylittyy harvoin
Jotta EU:n tuki kerrotaan rakennuksessa tai muussa hankkeessa kyltillä, julkisen tuen osuus täytyy ylittää 500 000 euroa. Niin sanotun kylttirajan ylittäviä hankkeita on Pohjois-Suomessa vähän siksi, että moni hanke ei ole näkyvä.
Valtavia, miljoonaluokan kyltillisiä hankkeita on kuitenkin joitakin, esimerkiksi Kuusamon lentokenttä ja Raahen satama.
"Pohjois-Pohjanmaan liitolla on kyllä useitakin toista miljoonaa maksaneita hankkeita, mutta niillä ei ole rakennettu infrastruktuuria eli seiniä", sanoo aluekehityspäällikkö Heikki Laukkanen Pohjois-Pohjanmaan liitosta
Laukkanen myöntää, että parempi tiedottaminen EU:n osuudesta olisi varmasti paikallaan pienissäkin hankkeissa. Iin Kärkkäisen yhteyteen rakennettu Sorosontie on esimerkiksi saanut tukea.
"Eihän sitä moni tiedä, millaisella tiellä aina ajelee. Siihenkin on käytetty EU-rahaa", Laukkanen sanoo.
Kuitenkin kaikenlaisiin pieniinkin hankkeisiin vaaditaan lehti-ilmoituksissa ja nettisivuilla EU:n logot.
Rahat menevät käyttöön
Laukkanen sanoo, että rakennerahoja ei jää käyttämättä, vaikka euroehdokkaat ovat sitäkin arvostelleet.
"Aina hyville hankkeille on rahoitusta, ja hankkeet kilpailevat keskenään. Hakuaika loppui toukokuun alussa, ja hakemuksia tuli kohtalaisesti. Erityyppisiin hankkeisiin on tietysti eri tavalla rahaa varattuna. Innovaatiotoimintaan, verkostoitumiseen ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen olisi tällä hetkellä eniten rahoitusta tarjolla", Laukkanen luettelee.
EU:n nykyinen rakennerahastokausi kestää vuoteen 2013 saakka.
Seuraavan kauden sisällöstä päättää sunnuntain vaaleissa valittava europarlamentti. On vielä täysi arvoitus, minkä verran Suomelle lohkeaa aluerahapotista vuodesta 2014 eteenpäin.
Laukkanen arvioi, että suuri osa edellä luetelluista hankkeista olisi jäänyt kokonaan toteutumatta ilman EU:n rahoitusosuutta.