EU:n komissio päättää ensi viikolla, viekö se oikeuteen valtiovarainministereistä koostuvan Ecofin-neuvoston marraskuisen päätöksen, jolla Ranska ja Saksa selvisivät ilman rangaistusta EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen rikkomisesta.
Komission lakiosasto ilmoitti myöhään tiistaina, että se pitää neuvoston joustavuutta laittomana.
Espanjalainen talouskomissaari Pedro Solbes korosti Brysselissä keskiviikkona, ettei neuvoston ratkaisu noudattanut sopimuksen henkeä. Tilannetta ei voida sivuuttaa, koska neuvoston päätös hämäröittää vakaussopimuksen perusteita.
"Komission on nyt palautettava tasapaino, ja se aikoo paneutua täydellä roolillaan vakaussopimuksen ylläpitoon. Tilanne on ajautunut niin vaikeaksi, että komissiolla on perusteltu syy selvityttää asia EY-tuomioistuimessa", Solbes sanoi.
Samalla hän kuitenkin loivensi muutaman asteen komission tiukkuutta. Ministerineuvoston kurittamista tärkeämpää olisi hakea oikeudesta selvät linjat sille, miten vakaus- ja kasvusopimusta jatkossa noudatetaan.
Loivennusta toi myös Solbesin ilmoitus, jonka mukaan komissio tulee pohtimaan muutoksia tapoihin, joilla vakaussopimusta ja sen noudattamista on tähän mennessä käsitelty.
Hän viittasi muun muassa keinoihin, joilla kansalliset eroavuudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.
Solbes kuitenkin vakuutti vankasti, että mahdolliset muutokset voidaan tehdä muuttamatta itse vakaus- ja kasvusopimusta.
Isot eivät pysy sopimusrajoissa
Ranskan ja Saksan julkisen talouden alijäämän ennakoidaan ylittävän vakaussopimuksen rajan tänä vuonna jo kolmantena vuonna peräkkäin.
Sopimus edellyttää jäsenvaltioiden pitävän budjettialijäämänsä enintään kolmessa prosentissa bruttokansantuotteesta.
Jos se ei onnistu, komission edellytetään pistävän vireille rankaisutoimet, joista tiukimmat etenevät rahalliseen kuritukseen.
Komissio ehdotti toimia Ranskaa vastaan, mutta marraskuinen Ecofin-neuvosto päästi maan pinteestä. Tuolloin muun muassa valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) perusteli ongelman käsittelyä lykännyttä päätöstä sillä, että Ranska tarvitsee lisää aikaa uusien esitysten tekemiseen.
Kokouksen alla Ranskan vahvana tukijana toimi Saksa. Maat hakivat yhdessä onnistuneesti muiden jäsenmaiden kannatusta, jolla lopulta torjuttiin komission esitykset.
Vääntö kasvu- ja vakaussopimuksesta osuus jälleen Irlannin puheenjohtajakaudelle. Sopimuksesta päästiin ensi kertaa sopuun samaisen maan ollessa vetovuorossa vuonna 1996.
Silloin vakaussopimusta ajoi erityisen vahvasti Saksa, jonka mielestä EU:n taloudellisesti epävakaat maat tuli saattaa jollain keinoin kuriin.