EU-mil­joo­nil­la on alueel­la mer­ki­tys­tä – py­hän­tä­läis­yri­tys sai kol­man­nek­sen teh­das­in­ves­toin­nis­ta EU-tu­ke­na

Hallitusneuvotteluissa linjataan myös EU-potin käyttöä. IP-alueelle halutaan vähintään 900 miljoonaa euroa.

Jukka Ojala arvioi, että Feelian uudessa tehtaassa riittää tilaa 30 miljoonan euron liikevaihtoon asti.
Jukka Ojala arvioi, että Feelian uudessa tehtaassa riittää tilaa 30 miljoonan euron liikevaihtoon asti.
Kuva: Miia Lahti

Hallitusneuvotteluissa käydään linjanvetoa siitäkin, miten Suomi aikoo jakaa varoja EU:n tulevalla rahoituskaudella. Harvaanasuttujen alueiden rahoitus uhkaa vähetä kymmenen prosenttia. Paineet ovat kovat, mutta Itä- ja Pohjois-Suomi (IP) arvioivat alueen saannoksi jatkossa noin 900 miljoonaa euroa.

– Rakennerahastovarat ovat äärimmäisen merkityksellisiä, sillä kansalliset kehittämisvarat kohdentuvat pääosin muille etelään. Näin IP-alueet pysyvät kehittämisessä mukana, sanoo Pohjois-Pohjanmaan liiton kehittämispäällikkö Päivi Keisanen, joka toimii alueellisen valmistelun pääsihteerinä.

Rahoitusaukkoon olisi helposti tarjolla paikkausta, sillä Suomen EU-potin kokonaismäärä kasvaa 100 miljoonalla. Syynä on koheesiopolitiikka: Suomen talouskasvu on ollut kuluvalla rahoituskaudella heikkoa EU-alueeseen verrattuna.

– Kun Suomen potti kasvaa, alueilta ei saa leikata. Meillä on riski, että Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitusta leikataan. Se on kansallinen päätös,

Keisanen muistuttaa. Hänen tehtävänsä on osoittaa sormella syrjäseutujen ongelmia.

– IP-alueet ovat heikkoja, jos verrataan bkt:tä, väestön kehitystä, muuttoliikettä ja toimijoiden lukumäärää mutta myös kansallisen innovaatiorahoituksen kohdentamista.

Siksi saannosta on riitettävä jaettavaa ensisijaisesti IP-alueille. Varsinkin, kun lähes puolet koko Suomen saamasta EU-potista tulee harvaanasuttujen alueiden kriteeristön perusteella.

IP-alueiden asioita ajaa Säätytalolla muun muassa Tytti Tuppurainen (sd.) Eurooppa-ryhmässä. Hallitusohjelmaan odotetaan jälleen myös kirjausta IP-alueiden erityisasemasta.

IP-suuralueen näkemys tulevan rahoituskauden sisällöistä lähti huhtikuussa työ- ja elinkeinoministeriön käsittelyyn.

Toiveena on yhteinen IP-ohjelma, joka painottaisi kasvua, kehitystä, yritystoimintaa, innovaatioita ja työllisyyttä. Aiemmin alueilla on ollut omat ohjelmansa, mutta kuluva kausi on toteutettu valtakunnallista ohjelmaa.

– Me haluamme Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdistuvan kasvuohjelman. Rahasto-ohjelman pitää olla kasvuohjelma, joka räätälöidään erityistarpeisiin, Keisanen sanoo.

Uutena aloitteena korostetaan investointien merkitystä. Kohteena voisi olla vaikkapa matkailu- tai teollisuusalue tai laajakaista. Tähän asti Suomi ei ole sallinut laajakaistoja rakennettavan EU-varoilla, mutta Säätytalolla tätäkin esitettäneen.

– Ensisijaisesti kansallisella rahalla, mutta saataisiin käyttää myös rakenne- ja maaseuturahaa niillä alueilla, missä se ei tapahdu markkinaehtoisesti, Keisanen kertoo.

Rakennerahastoa (EAKR) varten kaavaillaan kahta kokonaisuutta: pk-yritysten kestävää, vähähiilistä kehittämistä ja elinkeinolähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa.

Sosiaalirahastossa (ESR) painopisteinä olisivat osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen.

– Ei voi olla niin, että Suomessa on alueita, jotka jäävät kehityksestä jälkeen.

Suomen on ollut tarkoitus lähettää ohjelmaluonnos tulevalle EU-komissiolle ensi vuoden alussa.

– Jos potti pienenee, sitten skaalataan toimintaa alaspäin, Keisanen toteaa. 

Ammattikeittiöille valmisruokia tuottava Feelia Oy olisi tuskin uskaltautunut rakentamaan Pyhännällä tehdasta ilman EU-tukea.

Kun toimitusjohtaja Jukka Ojala aloitti 2012, työllisti sipsivalmistajan nurkissa 2007 aloittanut Feelia neljä henkeä.

– Alettiin oppia, minkälaisia tuotteita asiakkaat tarvitsevat.

Jo muutto kunnan isoihin tiloihin pelotti. 2018 kuuden henkilöomistajan porukka päätti taas ottaa riskin. Ely signaloi vihreää: EU-tukea saisi kolmanneksen 3,5 miljoonan tehtaan investoinnista.

– Se oli meille merkityksellinen. Olisimmeko edes uskaltaneet rakentaa ilman, Ojala aprikoi.

Nyt töissä on 40 ihmistä ja lisää koulutettaneen loppukesästä. Liikevaihto noussee kuluvana vuonna 12–13 miljoonaan. Viime vuonna liikevaihto kipusi peräti 60 prosenttia. Ojalan mukaan kysyntää kasvattaa työvoimapula.

– Alkuvuosikin on ollut hyvä.

Feelia valmistaa nykyään 120:tä tuotetta, juureksista keittoihin ja laatikoihin, jotka pakataan iltaisin jääkaappikylmiin rekkoihin. Tukussa tuotteet ovat kuudessa tunnissa.

Suunnitelmia uusista tuotteista ja tuotantotavoista syntyy koko ajan. Kohta lienevät taas seinät vastassa.

Pohjois-Pohjanmaa saa eniten

Suomen on ennakoitu saavan EU:lta tulevalla rahoituskaudella 2021–2027 kehitysrahaa 1,465 miljardia.

Harvaanasutut Pohjois- ja Itä-Suomi arvioivat ansaitsevansa siitä yhteisesti vähintään 900 miljoonaa euroa.

EU-varoista noin 60 prosenttia käytettäisiin rakennerahaston (EAKR) ja 40 prosenttia sosiaalirahaston (ESR) hankkeisiin.

Edunsaajia ovat etenkin yritykset, korkeakoulut sekä kunnat.

EAKR-varoilla on luotu pohjoisen yrityksissä 2015 alkaen noin 5 000 työpaikkaa, joista liki 1 150 liittyy tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Pohjoisen korkeakouluille on myönnetty tutkimuslaitteisiin yli 16 miljoonaa.

Neljännes rakennerahastosta käytetään Suomessa vähähiilisiin hankkeisiin, EU-tasolla vasta viidesosa.

Valtio leikkasi viime kierroksella EU-rahoja, niin että IP-alueella on käytössä yhteensä 710 miljoonaa euroa.

Pohjois-Pohjanmaa saa IP-potista eniten, noin 330 miljoonaa.

Maakunnassa ESR-hankkeisiin on osallistunut 70 000 ihmistä, noin joka viides asukas.

Pohjoisen ESR-hankkeisiin on osallistunut 6 000 mikro- ja pienyritystä.

Nykyinen EU-komissio on esittänyt Suomelle edistettäviksi kahta isoa teemaa: älykkäämpi Eurooppa sekä sosiaalisempi Eurooppa. Näiden sisään voidaan leipoa myös kolmen muun EU-teeman sisältöjä, jotka ovat vihreämpi ja vähähiilisempi, verkostoitunut sekä kansalaisten Eurooppa.

EU:n 11:sta harvaanasutusta maakunnasta viisi sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa.