Kirjoittaja on Oulun yliopiston rehtori.
Nykyaikainen yliopistolaitos sai alkunsa Bolognan yliopiston perustamisesta 1100-luvulla. Tieteet ja tutkimus lähtivät kukoistamaan Euroopassa, kun yliopistolaitos levisi sen kaikkiin osiin. Lukuisat maailman historian uraauurtavista keksinnöistä on tehty Euroopassa. Nobel-palkintojen saajat olivat aina toiseen maailmansotaan saakka valtaosaltaan eurooppalaisia. 1900-luvun alussa Saksa oli tieteen jättiläinen, mutta nyt se on saanut luovuttaa paikkansa Yhdysvalloille.
Toisen maailmansodan jälkeen tieteen ja teknologian painopiste alkoi siirtyä Yhdysvaltoihin ja tällä hetkellä se on kiistatta maailman johtava tiede- ja teknologiamaa. Osaltaan tähän on vaikuttanut Euroopasta tapahtunut aivovuoto Yhdysvaltojen yliopistoihin.
Shanghain yliopiston tunnetulla ranking-listalla maailman kymmenen parhaan tiedeyliopiston joukkoon mahtuu vain kaksi eurooppalaista yliopistoa, joista Cambridge on sijaluvulla kolme ja Oxford kahdeksan. Kaikki muut kärkisijat menevät Yhdysvaltoihin. Paras saksalainen yliopisto, Münchenin teknillinen korkeakoulu löytyy vasta sijalta 45.
Suomesta tälle maailman 500 parhaan tiedeyliopiston listalle mahtuu kaikkiaan viisi yliopistoa, joista parhaiten sijoittuu Helsingin yliopisto sijaluvulla 72. Oulun yliopisto on sijaluvulla 400-500. Kun yliopistoja arvioidaan olevan maailmassa noin 14 000, voidaan Suomen menestystä pienenä maana pitää erinomaisena.
Sen sijaan Euroopan suurten maiden useiden maineikkaiden yliopistojen vaatimaton sijoitus suhteessa Yhdysvaltoihin ei ole mairittelevaa. Vain Iso-Britannia on säilyttänyt asemansa tieteen suurmaana. Vaikka Eurooppa on menettänyt asemiaan suhteessa muuhun maailmaan, on se edelleen vahva tutkimusalue, sillä EU:n jäsenmaissa tuotetaan edelleen lähes kolmannes koko maailman tieteellisestä tietämyksestä.
Euroopan unionissa Euroopan jälkeenjääneisyys Yhdysvaltoihin nähden on tiedostettu, samoin Aasian maiden voimakas panostus tieteisiin ja teknologiaan. Tyynenmeren alueesta (Pasific Rim) on tulossa maailman talouden päänäyttämö ja Eurooppa on vaarassa taantua maapallon takapihaksi. Euroopan komissio on aloittanut Euroopan tutkimusalueen (ERA) muodostamisen. Tavoitteena on vuoteen 2010 mennessä kehittää Euroopasta jälleen maailman johtava tiede- ja tutkimusalue.
Jäsenvaltiot ovat pääsääntöisesti itse vastuussa omasta tutkimus-, kehitys- ja koulutuspanostuksestaan ja valtaosa T&K-toiminnasta EU:n alueella onkin kansallista toimintaa. Jäsenmaiden tutkimus- ja kehitystoiminnan tason vahvistamiseksi ja laajojen tutkimushankkeiden toteuttamiseksi tarvitaan yhteisiä ohjelmia.
Tutkimus- ja tuotekehitys ei näyttele EU:n budjetissa merkittävää osaa. Menot olivat vuonna 2002 kaikkiaan 96,8 miljardia euroa. Suurin osa varoista, yhteensä lähes 85 prosenttia, kului yhteisen maatalouspolitiikan sekä alue- ja rakennepolitiikan toteuttamiseen. Viidennen puiteohjelman aikana vuonna 2002 T&K-toimintaan panostus oli noin neljä prosenttia eli selvästi vähemmän kuin EU:n hallintokulut, jotka olivat 5,5 prosenttia. Nyt EU aikoo nostaa T&K-panostustaan huomattavasti.
Tällä hetkellä T&K-panostus suhteessa bruttokansantuotteeseen on unionin jäsenmaissa keskimäärin kaksi prosenttia, kun se Yhdysvalloissa ja Japanissa on 3,5 prosenttia. EU-maista vain Suomi ja Ruotsi satsaavat tällä hetkellä samaa luokkaa T&K-toimintaan. EU:n tavoite on nostaa panostus vuoteen 2010 koko EU:n alueella kolmeen prosenttiin. Vaikka tavoite saavutettaisiinkin, ei sillä vielä kurota kiinni Yhdysvaltojen etumatkaa.
Euroopan unionin puiteohjelmilla pyritään nostamaan EU-maiden tieteellis-teknologista osaamista ja sitä kautta kilpailukykyä erityisesti Yhdysvaltoihin ja Japaniin nähden. Puiteohjelmia on toteutettu 4-vuotisina kokonaisuuksina 1980-luvulta lähtien. Toisen puiteohjelman budjetti oli 5,4 miljardia ecua ja käynnissä olevan kuudennen puiteohjelman budjetti 17,5 miljardia euroa. Vuosille 2007-2013 ajoittuvan 7. puiteohjelman rahoitusarvio on 73 miljardia euroa. Yliopistojen kannalta merkityksellistä on se, että ensimmäisen kerran puiteohjelmalla tullaan rahoittamaan myös perustutkimusta.
Tutkimushankkeet toteutetaan usean organisaation yhteenliittyminä. Tyypillisesti mukana on yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Tavoitteena on saada aikaan koko innovaatioketju jonkin uuden asian peruskehittäjästä kaupallistajan kautta loppukäyttäjään. Hankkeille on ominaista monitieteisyys. Lisäksi hankkeet ovat monikulttuurisia, sillä niissä edellytetään olevan osanottajia vähintään kolmesta maasta.
Oulun yliopistolle on myönnetty tähän mennessä puiteohjelmarahoitusta kaikkiaan 26,7 miljoonaa euroa. Parhaillaan on käynnissä 18 puiteohjelmahanketta.
Uuteen puiteohjelmaan tuettavaksi ehdotettuja tutkimusaloja ovat muun muassa terveys, bioteknologia, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, nanoteknologia, ympäristö ja ilmastonmuutos sekä humanistiset tieteet. Nämä alat sopivat hyvin yhteen monitieteisen Oulun yliopiston tieteenalojen kanssa. Yliopiston paino- ja kehittämisalat kuten myös Oulun seudun osaamiskeskusohjelman klusterit painottuvat ehdotuksessa erittäin vahvasti, mikä antaa hyvän pohjan myös menestymiselle tulevilla tarjouskierroksilla.
Oulun yliopiston tulee yhteistyössä erityisesti VTT:n kanssa keskittyä entistä enemmän EU:n puiteohjelmahankkeisiin. Tähän antavat hyvän pohjan yliopiston ja VTT:n vahva osaamispohja ja korkeatasoiset ulkomaiset yhteistyöyliopistot sekä hyvä yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.