Uusi tekniikka nopeuttaa myös turvapaikanhakijoiden tunnistamista. Kun rekisteröintilaitteeseen syötetään sormenjälkitiedot, kertoo se välittömästi, mikäli turvapaikkaa jo muualta hakenut pyrkii toiseen maahan eri henkilöllisyyden turvin. Tämä on mahdollista Eurodac-järjestelmän myötä.
Uusi tekniikka nopeuttaa myös turvapaikanhakijoiden tunnistamista. Kun rekisteröintilaitteeseen syötetään sormenjälkitiedot, kertoo se välittömästi, mikäli turvapaikkaa jo muualta hakenut pyrkii toiseen maahan eri henkilöllisyyden turvin. Tämä on mahdollista Eurodac-järjestelmän myötä.
Se on EU-maiden yhteinen tietokanta Luxemburgissa, josta löytyy turvapaikanhakijoiden sormenjälkiä.
Suomi on ollut mukana järjestelmässä jo vuodesta 2003 asti. "Tieto tulee näkyviin vain osumana. Henkilötiedot on edelleen pyydettävä virka-aputeitse", Esa Haaponiemi selventää.
Haaponiemen mukaan näin saadaan selville taloudellista hyötyä hakevat kaksoisturvapaikanhakijat.
"He pilaavat oikeiden turvapaikanhakijoiden maineen. Meidän on autettava todellisessa hädässä olevia, ja tässä Euroopan komission hallinnoima sormenjälkitietokanta on hyvä."
EU on tiivistämässä yhteistyötään myös terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Viime viikolla päätettiin, että Euroopan unionin jäsenmaat alkavat vaihtaa kansallisten dna- ja sormenjälkirekisterien tietoja keskenään niin sanotun Prümin sopimuksen nojalla.
Myös Suomi on lähdössä mukaan vajaan kymmenen EU-maan ohella. Itävalta ja Saksa ovat jo keskenään pilotoimassa dna-tietojen vaihtoa.
"Kyse on mullistavasta asiasta. Se on samantapainen järjestelmä kuin Yhdysvalloissa eri osavaltojen välillä. Eurooppaan ei kuitenkaan olla perustamassa suurta FBI-tyyppistä systeemiä. Eri maiden tietokantoihin voidaan tehdään kyselyjä, mutta kukaan ei pääse itsenäisesti käsiksi henkilötietoihin, vaan ne on pyydettävä virka-avun kautta."