EU-maat saivat keskiviikkona vihdoin siivotuksi Turkki-julkilausumaa koskevan kiistansa, joka varjosti 3. lokakuuta alkavaksi suunniteltuja jäsenyysneuvotteluja. Varsinainen neuvottelukehys on kuitenkin edelleen auki, sillä Itävalta haluaa siihen muutoksia.
Pari kuukautta kestänyt julkilausumapallottelu lopetettiin jäsenmaiden suurlähettiläiden kokouksessa kirjallisella menettelyllä. Teksti lähettiin jäsenmaille, eikä yksikään vastannut enää kieltävästi.
Varsinaisen neuvottelukehyksen loppuhiontaan päästään vasta viikon kuluttua. Keskiviikkona ratkaisua ei saatu, koska Itävalta haluaisi selkeämmän ilmaisun siitä, että jäsenyysneuvottelujen lopputulos voi olla muukin kuin Turkin EU-jäsenyys.
Tarkempi muotoilu saattaa olla hankalaa. EU:n komission kehysesityksessä on jo selkeä maininta siitä, että neuvottelun lopputulos on avoin.
Turkki on puolestaan sanonut, ettei se hyväksy minkäänlaisia uusia ehtoja jäsenyysneuvotteluille.
Vihdoin hyväksytyssä julkilausumassa EU-maille tuotti tuskaa muotoilu Kyproksen asemasta. Turkki ei ole tunnustanut Kyproksen kreikkalaisen osan hallitusta.
Julkilausumassa todetaan yleisesti se itsestään selvä asia, että kaikkien jäsenvaltioiden tunnustaminen on edellytys Turkin liittymiselle unioniin. Suhteiden normalisoinnin toivotaan tapahtuvan mahdollisimman pian, mutta varsinaista määräaikaa ei kirjattu.
Jäsenvaltiot korostavat myös YK-vetoista prosessia, joka tähtää jaetun Kyproksen yhdistämiseen eli kestävään poliittiseen ratkaisuun.
Kiista kumpusi alkujaan Turkin yksipuolisesta julkilausumasta, jonka se antoi heinäkuun lopulla allekirjoitettuaan EU:n vaatiman laajennetun tullisopimuksen.
Turkki ilmaisi tuolloin, ettei allekirjoitus merkitse Kyproksen kreikkalaisen osan tunnustamista.