Vanhat EU-maat ovat edelleen erimielisiä siitä, pitäisikö uusissa jäsenmaissa oleva työvoima päästää liikkumaan vapaasti. Esteistä jo luopuneiden Ruotsin, Britannian ja Irlannin joukkoon liittynee vain muutama jäsenmaa tänä keväänä, kun liikkumista rajoittavista siirtymäkausista jälleen päätetään.
Vappuna 2004 unioniin astuneiden kahdeksan maan liittymissopimuksiin kirjattiin pykälä, joka antoi vanhoille jäsenille mahdollisuuden rajoittaa työvoiman liikkumista yhteensä seitsemän vuoden ajan.
Kaikkiaan 12 maata otti käyttöön ensimmäisen kahden vuoden siirtymäjakson. Näiden maiden on piakkoin ratkaistava, jatkavatko ne rajoituksia myös seuraavalla siirtymäkaudella, joka on kolmen vuoden pituinen. Laajentumiskomissaari Olli Rehn kertoi Brysselissä torstaina, että siirtymäkausien hyödyistä ja haitoista valmistuu perusteellinen raportti ensi kuussa.
"Alustavat arviot viittaavat erityisesti Britannian ja Irlannin hyötyneen siitä, ettei työvoiman kulkua rajoiteta. Ruotsillakaan ei ilmeisesti ole ollut mitään erityisiä ongelmia", Rehn kertoi.
Hän kuitenkin muistutti, että komissio antaa raportissa vain yleisiä suosituksia. Mahdollisista rajoituksista päättävät jäsenmaat itse.
"Suomessa on käyty asiallinen keskustelu, ja ay-liikekin näyttää kääntyneen sille kannalle, että siirtymäkauden jatkamisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Täytyy toivoa, ettei rajoituksia missään enää jatketa."
Ennakkoarviot kallistuvat siihen, että Suomen ohella ainakin Espanja ja Portugali olisivat toivottamassa uudet työntekijät tervetulleiksi jo tänä keväänä.
EU:n puheenjohtajamaalle Itävallalle aihe on arka, sillä se on yhdessä Saksan kanssa tiukimmin haluamassa jatkoaikaa rajoituksille. Itävalta pelkää, että työmatkaetäisyydellä olevat uudet EU-naapurit vyöryttävät kestämättömän työvoimavirran rajan yli.
Itävallan tiukkaa linjaa puolustaa tiettävästi myös itävaltalainen ulkosuhdekomissaari Benita Ferrero-Waldner, jonka mielipiteiden kerrotaan rikkovan muuten varsin yhtenäisenä esiintyvän komission rivejä.
Suomi päättää huhtikuussa
Kiista Suomeen EU:sta tulevan työvoiman rajoittamisesta pyritään ratkaisemaan lähiviikkojen aikana. Päätös uudesta kahden vuoden siirtymäajasta valmistellaan nopealla aikataululla, minkä vuoksi näyttää siltä, että ay-liikkeen vaatimuksia harmaan työvoiman valvonnasta ei saada hyväksytyksi ennen eduskunnan päätöstä. Hallituksen odotetaan kallistuvan siirtymäajan lopettamisen kannalle. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ohella työministeri Tarja Filatov (sd.) on ottanut kantaa siitä luopumisen puolesta.
Koska viisi vuotta voimassa ollut siirtymäkausi päättyy vappuna, lain jatkamisesta on päätettävä huhtikuussa. Työministeriön on ilmeisesti jätettävä eduskunnalle selontekonsa odottamatta työmarkkinaosapuolten yhteisymmärrystä.
Ratkaisevassa asemassa on kolmikantainen neuvottelukunta. Selvitystyötä vetävä johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä pitää tavoitteena, että eduskunta saa selonteon helmikuussa. Alunperin tavoitteena oli tammikuu, mutta enää takarajaa ei aiota venyttää. "Oletan että eduskunta haluaa käydä näin kiinnostavasta asiasta laajamittaista keskustelua, joten sille ja sen valiokunnille täytyy jättää riittävästi aikaa."