Euroopan unionin maiden johtajat kokoontuvat jälleen puimaan euroalueen velkakriisiä, kun EU:n kaksipäiväiseksi kaavailtu huippukokous alkaa torstaina Brysselissä.
Ainakin parikymmentä kokousta on jo pidetty yhteisvaluutan pelastamiseksi, mutta päätökset ja toimenpiteet eivät ole olleet tarpeeksi tehokkaita vakuuttaakseen markkinoita. Kriisimaiden lista on vain pidentynyt.
Huippukokouksessa käsitellään laajasti muitakin EU-alueen talousasioita.
EU:n johtavat vaikuttajat, EU:n presidentti Herman Van Rompuy, komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sekä Euroopan Keskuspankin johtaja Mario Draghi ovat laatineet pohjapaperin siitä, mitä talousunionin tiivistäminen todella tarkoittaa.
Esityksestä ei tehdä vielä päätöksiä, vaan se avaa keskustelua. Linjauksia ja löyhiä suuntaviivoja paperin pohjalta voidaan vetää ainakin epävirallisesti.
Esityksessä ovat mukana myös kiistellyt eurobondit eli joukkovelkakirjat.
Saksan liittokansleri Angela Merkel vastustaa bondeja, sillä Saksa ei halua taata muiden maiden lainoja. Yhteisesti taattua velkaa kannattavat Ranska, Italia ja Espanja. Maat pysyvät tiukasti kannoissaan kokouksen alla. Suomi puolestaan tukee Saksaa.
Suuri valiokunta evästi kokoukseen osallistuvaa pääministeriä Jyrki Kataista (kok.) painottamalla, ettei pidä hyväksyttävänä yhteisvastuuseen siirtymistä valtioiden velkojen osalta.
Merkel matkusti keskiviikkona tapaamaan eurobondeja tukevan Ranskan presidentin François Hollanden. Mikään EU:ssa ei edisty, ennen kuin Saksa ja Ranska ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen, joten edessä on tiukka huippukokous.