EU-maat pääsivät keskiviikkona alustavaan sopuun ratkaisusta, joka helpottaa pakotteiden asettamista venäläisiä yrityksiä vastaan, kertovat EU-lähteet.
Pakotekriteerien laajentamisesta on määrä sopia ensi maanantaina EU:n ulkoministerikokouksessa. Tuolloin EU-maat saattavat sopia myös uusista pakotteista Venäjää vastaan.
EU-maat ovat tähän mennessä asettaneet 48 venäläistä ja ukrainalaista henkilöä matkustuskieltoon Ukrainan kriisin takia. Myös henkilöiden ulkomailla olevat varat on jäädytetty.
Päinvastoin kuin Yhdysvallat, EU ei ole vielä kohdistanut pakotteita venäläisyrityksiin.
Erityisesti Britannia ja Puola ovat ajaneet tiukempaa pakotepolitiikkaa EU:lle, mutta esimerkiksi Suomi on ollut huolissaan mahdollisten pakotteiden vaikutuksesta unionimaiden omaan talouteen.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin ilmoitus joukkojen vetämisestä Ukrainan rajalta ja kehotus kansanäänestyksen lykkäämiseen ovat taktisia vetoja, joilla haetaan parempia asetelmia, sanoo ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
- Separatistit ovat Venäjän kannalta toisaalta hyvä, toisaalta huono toimija. Niillä on paljon intoa siellä, ja intoa saattaa olla enemmän kuin mitä Venäjän laajemmat intressit antaisivat periksi. Venäjälläkään ei ole mitään halua saada pakotejärjestelmiä laukeamaan käsiinsä, hän sanoo.
Aaltolan mielestä Venäjä pyrkii osoittamaan halua neuvotella asioista ja korostamaan sitä, ettei sillä ole suoranaisia miehityshaluja.
Aaltola muistuttaa tässä yhteydessä myös suurvaltapoliittisesta ulottuvuudesta.
- Yhdysvalloissa ovat äänenpainot viime päivinä koventuneet. Senaatissa halutaan sanktioita jo ennen Ukrainan presidentinvaaleja (25. toukokuuta). Yhdysvaltojen linja on tiukentumassa sisäpoliittisista syistä, Aaltola huomauttaa.