EU on päättänyt, että uusiutuvien polttoaineiden osuus liikenteessä nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Unioni ei kuitenkaan halua, että polttoainetankkeihin lorotetaan ruuaksi kelpaavia aineita.
Niinpä avuksi kehiteltiin omalaatuinen viritys, kaksoislaskettavuus. Jätteistä, tähteistä ja ravinnoksi sopimattomista aineista tehtyjä polttoaineita kohdellaan kaksoislaskettavina, eli polttoaineen jakelijat voivat sekoittaa niitä 10 prosenttia bensoihinsa ja dieseleihinsä, mutta 20 prosentin velvoite tulee silti täyteen.
Teollisuuden kannalta asiassa on tuskastuttavaa byrokratiaa. Vaikka taustalla on EU-direktiivi, kaksoislaskettavuudesta päättävät kansalliset viranomaiset. Jokaisella maalla on asiasta omat tulkintansa.
– Esimerkiksi eläinrasvat ovat Ranskassa kaksoislaskettavia, mutta naapurimaassa Saksassa ne on kielletty kokonaan, UPM:n biopolttoaineista vastaava johtaja Petri Kukkonen kertoo.
UPM:llä on omakohtaista kokemusta asiasta mäntyöljyn osalta. Yhtiö rakentaa Lappeenrantaan tehdasta, joka valmistaa mäntyöljystä uusiutuvaa dieseliä.
Yhtiö uskalsi investoida laitokseen ilman valtion tukia, koska luotti siihen, että raakamäntyöljyä kohdellaan tähteenä ja lopputuotetta kaksoislaskettavana. Yhtiöllä oli asiasta myös tullin päätös.
Viime kesänä voimaan tullut uusi laki teki Energiavirastosta asiasta vastaavan viranomaisen. Jo uutta lakia valmisteltaessa mäntyöljyä jalostava kemianteollisuus vastusti mäntyöljyn luokittelemista tähteeksi, koska pelkäsi, että aineen käyttäminen liikennepolttoaineena nostaa sen hintaa tai johtaa mäntyöljypulaan.
UPM joutui hakemaan Energiavirastolta uuden päätöksen asiasta ja tällä viikolla virasto ilmoittikin UPM:n toiveiden mukaisesti, että mäntyöljyä kohdellaan jatkossakin tähteenä.
Jos UPM haluaisi perustaa Lappeenrannan-tehtaansa kopion jonnekin muuhun EU-maahan, yhtiö joutuisi varmistamaan raaka-aineensa kohtelun sikäläiseltä viranomaiselta.
– Näin se valitettavasti menee, niin käsittämätöntä kuin se onkin, Kukkonen vahvistaa.