Euroopan unionin jäsenmaat löysivät varhain lauantaiaamuna sekavan sovun kiistellystä perussopimusuudistuksesta.
Uudistettu sopimus hiotaan loppuun lokakuuhun mennessä, ja se korvaa kansanäänestyksissä kaksi vuotta sitten kaatuneen perustuslain. Se on tarkoitus saada voimaan kesään 2009 mennessä, jolloin pidetään EU-parlamentin vaalit.
Yksimielisyys löytyi huippukokouksessa Brysselissä kello 4.30 aamulla koko yön kestäneiden neuvottelujen päätteeksi.
Muut jäsenmaat joutuivat tekemään lopulta suuria myönnytyksiä Puolalle ja Britannialle, jotka pitivät tiukasti kiinni omista vaatimuksistaan. Puolan vaatimuksista EU:n äänestyssääntöjen muutos toteutetaan vasta vuonna 2014 tai 2017.
-- Ei ollut muuta mahdollisuutta. Tietysti olisi ollut hyvä saada säännöt voimaan 2009. Mutta muutaman vuoden viivästys ei ole pahinta, mitä olisi voinut tapahtua, puheenjohtajamaa Saksan väsynyt liittokansleri Angela Merkel luonnehti sovun jälkeen.
Puola karsasti uudistusta, koska se antaa lisävaltaa suurille maille, erityisesti Saksalle.
Presidentti Lech Kaczynskin ja hänen kaksoisveljensä, pääministeri Jaroslaw Kaczynskin tiukka asenne uhkasi useita kertoja katkaista neuvottelut kokonaan.
Britannian pääministeri Tony Blair sai tahollaan läpi kaikki vaatimuksensa, muun muassa oikeuden jättää Britannian poliisi- ja oikeusyhteistyön ulkopuolelle sekä oikeuden jäädä pois kansalaisten perusoikeusasiakirjasta.
Viimeisessä huippukokouksessaan esiintyneellä Blairilla olikin hymy herkässä neuvottelujen jälkeen. Hän uskoi, että uusi sopu saadaan myös voimaan, toisin kuin perustuslaki
-- Suoraan sanoen en usko, että mikään enää voi kaataa tätä hanketta, Blair vakuutti.
Kansanäänestyksiä vältellään
Alkuperäisen perustuslain oli tarkoitus yksinkertaistaa EU:n sopimuksia ja tuoda unionia samalla lähemmäksi kansalaisia.
Uusi sopu ei kuitenkaan näyttäisi nykytekstejä yksinkertaistavan, kansalaisillekin vaikea kompromissi uhkaa jäädä etäiseksi.
Pääministeri Matti Vanhanen myönsi, että sopu on monimutkainen. Hän kuitenkin vakuutti Suomen saavuttaneen tärkeimmät tavoitteensa. Esimerkiksi määräenemmistöpäätöksiä lisätään ja kansalaisten perusoikeusasiakirjasta tulee sitova kaikille muille paitsi Britannialle.
-- En heti löydä selkeitä tappioita, Vanhanen luonnehti.
Uusi sopimus menee kansanäänestykseen melko varmasti Irlannissa, muissa maissa riskialttiit äänestykset saatetaan välttää.
Ranska on jo ilmoittanut, ettei se järjestä äänestystä, myöskään Britannia ja Tanska eivät ainakaan toistaiseksi kaavaile niitä.
Ruotsin pääministerin Fredrik Reinfeldtin mukaan EU voi sovun myötä keskittyä asiakysymyksiin toimielinkysymysten sijaan.
Perustuslain hahmottelu, kaatuminen ja sen korvaaminen kestivät kuusi vuotta, vuodet 2001--2007. Kun Vanhaselta kysyi, kannattiko vuodet käyttää lauantaina saavutettuun sopimukseen, vastaus oli varovainen:
-- Toivottavasti kannatti.